Työ ja some ja työ

Olen hypännyt mukaan merkilliseen projektiin jossa mun pitää nyt venyä selkeästi yli taitojeni, ainakin teknisten sellaisten. Kyse on musiikkiin liittyvästä visualisoinnista; tietty livemusiikki herättää mussa todella voimakkaita visuaalisia mielikuvia ja muitakin ideoita, joten sisällön puolesta en ole huolissani, ja tekniikkakin on varmaan pakko ottaa nyt haltuun että sen sisällön saa ilmaistua. Kompromisseja on kyllä luvassa, kun eka kertaa teen.

Ei se mitään. Mutta ehkä mulla ei ole juurikaan mahdollisuuksia tehdä pitkällisiä päivityksiä tulevina viikkoina. Vaikka kuka sen tietää.

Huomaan miten hyvää mun keskittymiselle tekeee olla kokonaan pois some-ulottuvuudesta silloin kun täytyy työskennellä intensiivisesti. Suosittelen täystaukoa kenelle tahansa jonka keskittymiskyky ei ole luontaisesti aivan huippu. Ja samalla, kun kaverilistalla on melkoisia verbaalikkoja ja kuvakkoja ja äänekköjä, kaipaaan niitä avauksia koko ajan. Blogia en pidä somena, tämä on jotenkin yksinäisempää ja pitkäjänteisempää, tosin niiden syvempien ideoiden kehittely huippuunsa täällä ei tietenkään onnistu silloin, kun on sukeltanu johonkin aivan muuhun. Mutta työ! Tahtoisin kyllä kirjoittaa työstä ja työn tekemisestä, matkan varrelta. Susanna juuri kirjoitti oman työvuorensa keskeltä hienosti yrittäjäksi ”pakottamisesta”. Mä olen sellainen individualisti että mun on kyllä helppo nähdä laajoja maailmaa tai Suomea koskevia trendejä mutta vaikea nähdä niitä olosuhteita jotka vaikuttavat juuri mun elämääni; mulle on varmaan tyypillistä nähdä omat valintani täysin vapaina ja yksilöllisinä (mikä näkemys taas, tutkimusten mukaan, ei ole ollenkaan yksilöllistä vaan laajalti inhimillistä). Noh… firman perustaminen se on minullakin varmaan edessä. Tietenkin vain omasta vapaasta tahdostani!