JOULUPUKKI PUREE JA LYÖ, SRSLY.

 

Kuusivuotias tyttäreni uskoo vielä vakaasti että Joulupukki on olemassa, vaikka useat hänen ystävänsä ovatkin jo heränneet todellisuuteen ja yrittäneet saada hänetkin vakuuttuneeksi siitä, että punanuttuinen partajehu lasten tekemisiä kyttäävine tonttuarmeijoineen on kuin onkin vain aikuisten masinoima sumutus ja keino saada pyllyilevät muksut edes kerran vuodessa kuuliaisiksi, tai muuten ei heru paketteja.

Oli siis pakko tilata Joulupukki meillekin vielä täksi jouluksi. Tänä vuonna olin tavoistani poiketen hyvissä ajoin liikenteessä pukkitarpeeni kanssa ja sain kuin sainkin tilattua paikalliselta artistilta vartin vierailun ja vieläpä tontun kera. En tiedä mikä on Pyhän Nikolauksen työehtosopimuksen mukainen palkka, mutta show jättää yhtä kaikki pätkätyöläisen lompakkoon mittavan loven. Viisaammat tosin väittävät, että joulu on erityisesti lasten juhla ja kun koristeissa ja tarjoiluissa ollaan jo perheessämme poikettu niin pitkälle perinteisestä joulusta, lienee ainoastaan reilua, että edes jotain tehdään kuten kenttäohjeeseen on kirjattu.

Olen myös sillä tavalla paskamutsi, että nautin suuresti, kun voin ällistyttää lastani jollain täysin odottamattomalla, kuten esimerkiksi imitoimalla äärimmäisen uskottavasti vihaista simpanssia ja koko joukkoa muita villieläimiä ja koska lisäksi perheessämme on vakaat perinteet keskinäiselle jekuttamiselle ja hassuille källeille, tekisi mieleni jatkaa Joulupukin mystifioimista hieman lisää ja näyttää tänä vuonna muksulle, mistä joulupukit ”oikeasti” tulevat. Lapsi tuskin haluaa kuulla puisevaa tarinaa 300-luvulla eläneestä kääkästä, joka syntyi ökyrikkaaseen perheeseen nykyisen Turkin alueella ja paastosi vimmatusti keskiviikkoisin ja perjantaisin ja jonka vanhemmat kuolivat johonkin satunnaiseen hyppykuppaan, koska käsidesiä ei oltu vielä keksitty. Vielä vähemmän hän ehkä haluaa kuulla siitä perinteisestä suomalaisesta joulupukista, joka ei todellakaan tietojen mukaan ollut mikään joviaali ja lapsirakas vanha gubbe, vaan sarvipäinen pärkele, jolla oli tapana tukistaa tuhmia ja tuoda pikemminkin risuja, kuin viimeisimmän villityksen mukaisia hilavitkuttimia pilteille.

Jalmari Helanderin ohjaamat Rare Exports Inc. ja Rare Exports: The Official Safety Instructions -pätkät ovat yli vuosikymmenen jälkeenkin puhdasta kultaa.

Tosin kumpikaan ei oikein sovi sisältönsä puolesta perheen pienimmille, joten joutunen sepittämään huiman pukkilegendan ihan omasta päästäni, mikäli lapsi käy epäilemään cuzetusta. Nämä lyhytelokuvat eivät kyllä ehkä sovi niillekään, joilla on kiiltokuvamaisen puleerattu kuva joulusta ja etenkin joulupukista ja jotka eivät ymmärrä hyvin mustan huumorin päälle. Kehoitan vilkaisemaan ihan omalla vastuulla, mikäli olette nämä helmet vuosien varrella onnistuneet missaamaan.