Vääräuskoisten ristiretki

Eilisen uutiskuvia mulkoillessani en ollut ihan varma eletäänkö vuotta 2016, vai 1096. Tällä kertaa ristiretki vääräuskoisia vastaan näytti kuitenkin starttaavan Helsingistä ihan kotimaisten hihhulien toimesta, eikä papaalisella kehotuksella Roomasta. Minun silmiini ihmisvihamielistä sanomaa levittävät, sivistymättömät ristinkanniskelijat näyttäytyvät aivan yhtä oksettavana jenginä, kuin Kalasnikoveilla ja pommeilla siviilejä teurastavat jihadistit.

Ne, jotka tuntevat minut paremmin, tietävät oikein hyvin, etten allekirjoita kuolemanjälkeistä elämää tai usko sitä kaupittelevien instituutioiden kaupparatsujen myyntipuheita.

Selkokielellä sanottuna en siis usko jumalaan. Mihinkään jumalaan.

Minulla ei kuitenkaan ole mitään ongelmaa kanssaihmisteni uskon kanssa, lepää se usko sitten minkä tahansa muinaisen kirjoituksen varassa ja tai perustuu mihin hyvänsä maagiseen hahmoon. Niin kauan, kun uskon varjolla ei harjoiteta syrjintää tai väkivaltaa, niin antaa palaa vaan, jos siitä sisältöä elämäänsä saa. Karsastan kuitenkin uskon politisoimista ja vastustan kirkon ja valtion liittoa, niin täällä omilla hoodeillani, kuin maailmallakin. Yksilötasolla usko menettelee, valtio- ja virkamiestasolla ei.

Eilen illalla otin pipon päästä ja kohotin rommikuppiani Suomen evankelisluterilaiselle puulaakille, koska joku siellä oli hereillä ja teki sen, mikä on oikein ja brändin kannalta viisasta. Nimittäin tämän:

 

evlut

 

Tietenkin voisin myös käydä jeesustelemaan (pun intended) tähän kirkon kristillisen kirkon omasta rasistisesta ja muukalaisvihamielisestä historiasta, mutta koska uskon vakaasti siihen, että niin ihmiset kuin instituutiotkin voivat ottaa virheistään opiksi, esitän tässä kohtaa Oy EVL Ab:lle kiitoksen rohkeasta ja asiallisesta ulostulosta. Olette onnistuneet kuluneina vuosisatoina ja etenkin viimeisen vuosisadan aikana brändäämään roomalais-imperialistisen kidutusvälineen lähimmäisenrakkauden symboliksi ja menisi minullakin muki nurin, jos joukko vihakkeja brändini yrittäisi paskoa.

Hyvää työtä, kirkko. Teitte sen, mihin harva instituutio on löytänyt rohkeutta tässä ajassa.

En maksa kerhonne jäsenmaksua ideologisista syistä, mutta mikäli jatkatte tällä humaanilla linjalla lupaan harkita jäsenmaksunne maksamista puhtaasti solidaarisista syistä.

Taivaspaikkani voitte kuitenkin pitää tai lahjoittaa sen jollekulle tarvitsevalle.