Seppäs-Akseli ja monumentaalinen nilkkiys

 

Olipa kerran poika nimeltänsä Seppäs-Akseli.

 

Akseli oli ihan tavallinen lippisturo; vähän huomiohakuinen, mutta muuten sellainen ihankivakasiplus.

 

No, kävipä niin, että Akseli pääsi töihin televisioon ja Akselista tuli pienimuotoinen julkkis. Se oli Akselista kivaa, koska chicksit diggaili ja kun chicksit diggaili, niin Akselille herui vähän joka suunnalta.

 

Seppäs-Akseli ei kuitenkaan ollut järin sivistynyt. Sen lisäksi hänellä oli likainen pikku harrastus; hän tykkäsi katsella tietokoneen ruudulta itseään ja chicksejä, jotka häntä diggailivat. Akselilla oli kokonainen kokoelma videoita, joissa hän ja häntä diggailevat chicksit tekivät ns. aikuisten juttuja. Mutta koska Akselilla oli sivistyksessä lakipykälän mentävä aukko, hän ei ollut hoksannut kertoa chickseille, että hänellä oli tapana kuvata heitä salaa, kunnes eräänä päivänä yksi chickseistä hoksasi Seppäs-Akselin kyseenalaisen harrastuksen.

 

Koska tämä kyseinen tarkkasilmäinen chicksi oli myös hyvin perillä siitä, mikä on lain puitteissa sallittua ja mikä ei, hän kipaisi reippaasti tekemään asiasta rikosilmoituksen. Konstaapelit noutivat Akselin kamarille kuulusteluun ja laittoivat hänet ihan ansaitusti selliin yöksi miettimään tekosiaan. Akselista se oli tosi epiä, koska hänhän vain halusi katsella omia kotivideoitaan kaikessa rauhassa. Akselia harmitti hirmuisesti.

 

Ja pelotti.

 

Sillä kyllähän Akseli aavisti, että hän oli rikkonut lakia. Chicksien pimppejä ja tisuja ei olisi saanut kuvata ilman chicksien lupaa, niin luki lakikirjassakin. Niinpä Akseli kertoi poliiseille tarinan Kaveri-Petestä, joka oli tehnyt aikuisten juttuja tyttöjen kanssa ja sitten joku tytöistä oli narrannut poliisia ja sanonut, että Kaveri-Pete pakotti ja satutti. Poliisi oli uskonut ilkeää tyttöä, joka olikin tahtonut Kaveri-Petelle pahaa ja Kaveri-Pete oli joutunut vankilaan. Skandaali oli kauhea ja kaikki oli ihan epiä ja sitten Kaveri-Petekin vaan meni ja kuoli, kun oli niin epiä kaikki, Akseli ei halunnut, että kaikki olisi hänellekin epiä ja sitten kaikki vaan kuolisivat, Akselikin. Ihan kamalaa olisi sellainen, ihan oikeasti.

 

Poliisi oli kuitenkin sivistysvaltiossa sillä tapaa reilu, että päästi Akselin kotiin, kuten tapana oli. Sanoi palaavansa asiaan, kunhan rikostutkinta olisi valmis. Vaan Akselipa ei jäänyt odottelemaan. Hän päätti tehdä ihan oman kotivideon, jossa hän esittäisi tosi surullista ja vähän väsynyttä ja pyytäisi vähän anteeksi, mutta ei silti oikeasti pyytäisi ollenkaan, vaan väittäisi sen epin chicksin vaan tahtovan hänelle pahaa, koska hän on sentään julkkis ja se chicksi vaan katkera lahna tai jotain. Ja vähättelisi sitten vähän sitäkin, että oli pikkuisen sillä tavalla tyhmästi hassutellut ja kuvannut tisuja, pimppejä ja aikuisten juttuja niiden muidenkin chicksien kanssa, mutta että kenelläkään ei kuitenkaan mitään hätää ollut, kun hän vaan ihan itselleen niitä videoita kuvasi eikä muille ollenkaan.

 

Sellainen poika oli Seppäs-Akseli.

 

Sellainen poika on, minulle syntyneen mielikuvan mukaan, myös juontaja, tv-kasvo Axl Smith. Komealle kollille on herkkua herunut ja salakuvattuaan intiimejä hetkiään kymmenien naisten kanssa käry kävi, kuten odotettavissa oli.

Salakuvaaminen on yksiselitteisesti Suomen laissa kiellettyä ja on hyvin vaikea kuvitella, ettei kameran linssin edessä työnsä puolesta seisoskeleva aikuinen mies tätä tietäisi. Myöskään rikoksen tekeminen muita rikoksia ehkäistäkseen ei yksinkertaisesti ole yhdellekään lippisturolle sallittua. En tiedä, koskeeko periaate virkavaltaa, mutta meitä tavan kuolevaisia se koskee. Et voi salakuvata muhinointiasi (edes kotonasi) suojellaksesi itseäsi mahdollisilta tekaistuilta raiskaussyytteiltä. Eivätkä tekaistut raiskaussyytteet tämän maan varsinaisesti yleisimpiä ongelmia ole seksuaalirikoksista puhuttaessa, joten selittely ontuu heti alkumetreillä.

Minun silmissäni, itsekin seksuaalista väkivaltaa kokeneena naisena Smithin puuhat ovat ehkä kuvottavinta heti raiskauksen jälkeen. Ja kun siihen päälle sitten vielä syyllistetään uhri, joka rikoksen kohteeksi jouduttuaan ilmoittaa poliisille, ollaan jo sellaisen nilkkiyden äärellä, että sietää saada ympäri korvia niin raastuvassa, kuin mediassakin. Ja väkivaltaa salakuvaaminen on. Se on nöyryyttämistä ja itsemääräämisoikeuden riistämistä. Ja kun salakuvataan seksiä, se on minun mielestäni seksuaalista väkivaltaa. Alhaista nilkkiyttä ja oksettavaa mulkutusta, vaikkei materiaalia koskaan levittäisikään, vaan jemmailisi sitä omaksi ilokseen.

Rikoksen uhrista pahantahtoisen ja kostonhimoisen kuvan maalaaminen on aivan sama asia, kuin sylkisi jokaisen rikoksen uhrin kasvoille. Pahaa ei tahdo uhri, vaan pahaa on alunperinkin tahtonut rikoksen tekijä. Jos julkimolle on äärimmäisen tärkeää oman yksityisyyden vaaliminen, niin miksi, voi miksi poliisin mukaan näitä Smithin kotona salakuvattuja naisia on kym-me-ni-ä? Itse henkilökohtaisesti olen yksityisyydestäni tarkka, eikä minun kotonani, saati sitten makuuhuoneessani, siitä syystä ole ravannut kymmeniä ihmisiä, joihin en luottaisi niin paljoa, etten uskaltaisi tarjoilla namia ilman klaffin kalahdusta.

Selitys ja anteeksipyyntö ei lievennä rikosta vähääkään. Ei etenkään, jos selityksen ja anteeksipyynnön esittäjän pienet visuaaliset vinkit, kuten jatkuvasti katsojasta vasemmalle sivulle ja alaviistoon hakeutuva katse ja yleinen kehonkieli suorastaan kirkuvat yrityksestä syöttää pajunköyttä ja antaa itsestään puhtoinen ja katuva kuva. Eikä etenkään, jos ihan itse nimeää säälipätkänsä selitykseksi ja anteeksipyynnöksi, muttei pyydä anteeksi, vaan on vain pahoillaan ja sanoo, ettei yritä selitellä, koska ei ole muka selitystä velkaa ja väittää vielä päälle kertovansa asiasta vapaaehtoisesti, eikä siksi, että jäi kiinni. Vapaaehtoisuus olisi ollut sitä, että poliisit tulevat paikalle vasta videotunnustuksen jälkeen, ei sitä, että tuhertaa selitystä putkayön jälkeisessä morkkiksessa YouTubeen. Se ei ole vapaaehtoista, se on paniikkinappulan päälle hyppäämistä. Ja se, että on selkeästi tehnyt jotain, joka luokitellaan rikokseksi ja silti sanoo ”mä en pidä itseäni rikollisena,” kertoo melkolailla riittävästi väitetyn katumuksen aitoudesta.

Ei jatkoon. Sori, mutta tätä soopaa en vaan osta.

On tekopyhää jeesustella julkisesti tekemällään vapaaehtoistyöllä ja hyvällä, jos kameroiden sammuttua (tv-kameroiden, ei valvontakameroiden, mind you!) lampaan asusta kuoriutuu laille ja asetukselle piu-paut antava kokovartalomulkku. Pahoin pelkään ja (ilmeisen pahantahtoisena ja kostonhimoisenakin epis-naisena)  vähän toivonkin, että Smithkin tullaan muistamaan myös torspona, joka salaa kuvasi itseään ja uhrejaan luontodokumenttityyliin, narahti perseilystään ja yritti sitten sälyttää syyn naisten niskaan. Täällä meillä päin sitä kutsutaan raiskauskulttuuriksi ja se, jos jokin, muuten ihan helvetin epiä onkin.

Sen kulttuurin harrastaminen on lopulta vähän kuin kusisi omiin muroihinsa, vai mitä, Axl? Meininki menee happamaksi, eikö?

Katsotaan sitä anteeksiantoa sitten, kun olet rangaistuksesi kärsinyt, mikä ikinä se sitten onkin.