Vuosi vertani

Hullun apinan vuosi on rämpinyt kolmanneksen
lietsoen, piereskellen, varastellen.
Se nauraa ja sen nyrkki palaa
halusta ja sykkii verestä.

Vedämme rauhottavia, kiihottavia,
mielialaa nostavia, uusia ja tuttuja,
mieliä mustuvia ja kaiken kostavia
vittu mitä tahansa suoneen kustuja juttuja

Joukot pitävät kokouksia pikaista
taivasta vaatien, taantuen ja raaistuen
taivaaseen kaasujaan vuotaen, maasta viis
veisaten ja
symbaali helisee, symbaali helisee.

Vimma on vipattu, apinalta lainattu
elinvoimasta verotettu.
Ajamme taivaan halki tulisissa vaunuissa
ja vaski kumisee, vaski kumisee.

Rakkaus on nimetty unelma-hötöksi
Mutta rakkaus on voima.
Eikä se haihdu, se ei voi, se odottaa tämänkin
sairauden, virtaa läpi tämänkin vuoden.

Kun havahdun,
ei ole paluuta, tiedän peruuttamattomasti
joka solullani että jokainen on veli, sisar,

se jonka surmasin
vuosi vertani, vuosi vertani.

En koskaan ole ollut
rauhallisempi, päättäväisempi, kärsivällisempi.
Rakastan sinua, se koskee kaikkea.