Missä toivo on?

Toivo pakenee henkensä edestä.
-Toivo pakenee henkensä edestä sontiaisten jahtaamana- #kulttuurinvälikysymys (Kuva: Still Sebastian Tynkkysen lyhytelokuvasta ”Vanhus hyvinvointivaltiossa”)

 

En useinkaan klikkaa verkossa mitään perussuomalaisiin tai muihinkaan moraaliltaan, etiikaltaan tai ihmiskäsitykseltään vinoon kasvaneisiin ryhmiin viittaavia linkkejä, mutta kun klikkaan, tekee yleensä mieli jälkikäteen pestä silmät mäntysuovalla ja kaataa korviin Kodin Putkimiestä ihan vain tunteakseen taas olonsa taas humanistiksi.

Satuin eilen katsomaan Teemalta Kulttuurin välikysymys -ohjelman uusintaa. Tai no, lähinnä keskityin lempiharrastukseeni, eli villan kehräämiseen, mutta tyhmälaatikko sattui olemaan auki ja kanavavalinta oli edelliseltä illalta ja ohjelma tuo edellä mainittu. Ruudulla Perus-Jugendin nokkamies Sebastian Tynkkynen määki, miten epiä on, että hänen laatimansa #kulttuurinvälikysymys -aihetunnisteella varustettu taidepätkä ei Ylelle kelpaa. Aihetunniste liittyy taiteilijoille suunnattuun projektiin, jossa kysytään mitä Suomessa todella tapahtuu vuonna 2016 ja johon taiteilijat sitten vastaavat kukin parhaaksi katsomallaan metodilla.

Minulta puuttuu kulttuuripoliisin virkamerkki, joten katson asioita puhtaasti maallikon silmin ja ehkä juuri siitä syystä en ole koskaan osannut niputtaa taidetta ja Tynkkystä yhteen. Koska olen kuitenkin vaikutteille avoin, eikä tapanani ole ollut tuomita ennen tutustumista, googlasin aikani ja katselin ja kuuntelin Tynkkysen videoteoksen.

Ja voi v***n ikenet, mitä kuraa. Ihan kaikilla mahdollisilla mittareilla.

 

Missä Toivo on?

 

Yleensä jättäisin myös linkittämättä sysipaskan sisällön, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen. Kyse on kuitenkin hallituspuolueen junnujärjestön keulahahmon yrityksestä kanavoida sisäistä leniriefenstahliaan ja tuottaa audiovisuaalinen piissi propagandaa.

Sitä tuo mainittu video nimittäin on; puhdasta poliittista propagandaa.

Tynkkynen vastaa kysymykseen ”mitä Suomessa todella tapahtuu” toistelemalla monitulkintaista kysymystä toivosta ja maalaamalla täysin tuulesta temmattua uhkakuvaa, jossa vanhainkodista häädetään asukkaat, jotta tilalle saataisiin vastaanottokeskus. Päälle hän on liimannut taideaihetunnisteen ja viimeistelläkseen farssin hän itkee syrjintää ja epäreiluutta, kun hänen taiteellisilta ansioiltaan ohut vihapoliittinen propagandansa ei kelpaakaan kulttuuritoimitukselle.

Tähän ei eläin pysty, kuulkaas.

 

Toivo ottaa hatkat

Kuvitelkaapa tilanne, jossa kesäpäivisin suosimanne uimarannan vesirajaan käy jok’ikinen päivä paskomassa joku sontiainen, jonka mielestä uimaranta on mukavampi paikka, jos siellä on vähemmän väkeä tai ainakin vähemmän hänen mielestään vääränlaista väkeä? Mitä tekisitte? Keskustelu ei tuota tulosta, koska sontiainen on sitä mieltä, että kakkiminen on hänen perustuslaillinen oikeutensa ja koska kakanvapaus, hän saa tehdä niin missä huvittaa ja muilla ei ole oikeutta hänen suolensa toimintaan puuttua. Virkavaltaa ei kiinnosta, koska on tärkeämpää valvoa, ettei sivistyneesti vesiklosettia käyttävät kansalaiset vain häiritse sontiaisille kuuluvaa kakanvapautta.

Kävisittekö uskollisesti uimarannalla, vai vaihtaisitteko maisemaa?

En ihmettele, että oma ikäluokkani pakkaa parhaillaan vähäistä omaisuuttaan ja valmistelee lähtöä. Omasta tuttavapiiristäni on pari jo nostanut kytkintä ja pari tusinaa suunnittelee tai jo valmistelee lähtöä. Herkuttelen itse likipitäen viikoittain ajatuksella muuttamisesta vähintään yhden, mieluiten useamman tunnin lentomatkan päähän Suomesta. Olen asunut ulkomailla pariin otteeseen jo aikaisemmin, joten kynnys on omalla kohdallani hyvin matala. Jälkikasvuni on kuitenkin aloittamassa syksyllä koulua ja tahtoisin hänen pääsevän osaksi suomalaista, laadukasta opetussuunnitelmaa ja peruskoulujärjestelmää. Lisäksi puolisoni heikohko kielitaito jarruttaa; en haluaisi olla perheen ainoa aikuinen, jonka vastuulle kaikki papereiden pyörittely ja viranomaisten kanssa toimiminen jää maissa, jossa byrokratia on vielä Suomeakin kankeampi.

Mutta mieli tekisi mennä.

Ja ehkä pian menenkin.

Olen kurkkuani myöten täynnä tätä salonkikelpoistettua rasismia ja niitä litteäotsaisia sontiaisia, jotka pilaavat hengitysilmaani. Olen kyllästynyt paskanjauhajiin ja väkivaltafantasioidensa tahtiin verkossa ryhmäonanoiviin rajakkeihin ja trolleihin. Pitäkää tunkkinne, hiekkalaatikkonne ja kermavaahdolla ja kirsikoilla koristeltu kansallissosialisminne. Minä en paskaa niele, vaikka sitä gourmeena myyttekin.

Toivoa on lakannut kiinnostamasta teidän sontiaisten paskapuheet. Toivo elää globaalissa maailmassa, jossa se voi vaihtaa maisemaa halutessaan, eikä sitä kiinnosta hengata jengissä, jossa katsotaan ensimmäiseksi nenän muotoa ja ihonväriä ja uskontokuntaa. Toivoa ei kiinnosta kantaa veroeurojaan kassaan, jolla elätetään enemmän sontiaisia, kuin turvapaikanhakijoita. Toivo on kyllästynyt elämäm koulun rohtuneisiin mummoihin ja terhikiemunkeihin ja heidän ihmisvihamieliseen propagandaansa.

Toivo ei enää halua leikkiä sun kaa, Tynkkynen.

Sä olet Epä-Toivo.