Sateenkaarilasten vanhemmille

WP_20150505_002

Sateenkaarilasten vanhemmuus. Teema, josta kaverit välillä kysyvät, kun aihe tulee heille ajankohtaiseksi seurailtuaan meidän arkea. Lapset ovat opettaneet yhtä ja toista – tai olemme kai opetelleet tätä yhdessä. En tiedä onko meillä asioita tehty mitenkään oppikirjan mukaan, mutta kun nyt olen sattuneesta syystä tätä aihepiiriä pyöritellyt arjessa useammankin vuoden, on mulla muutamia ajatuksia sen tiimoilta.

Ridge-Aslak voi myös olla homo

 

Tilastojen mukaan 5-15% ihmisistä kuuluu seksuaalivähemmistöön. Kyseessä ei siis ole mikään harvinainen poikkeustilanne vaan asia, joka tulee jokaiselle vastaan useissa ihmissuhteissa elämän aikana. Ja monista meistä tulee sateenkaarilapsen vanhempia. Asiaa kannattaisi siis vanhemmuuden näkökulmasta miettiä ihan kaikenikäisten ipanoiden kanssa. Ei vain teinien.

Lapset havahtuvat asiaan eri tahtia. Jotkut tietävät aikaisemmin, jotkut myöhemmin, mutta yleensä kuitenkin aikaisemmin kuin vanhemmat haluaisivat. Aika harvoin se menee kivutta, ja aika harvoin prosessi on mitenkään nopea tai suoraviivainen. Minun nuoruudessani pojan ja tytön roolit olivat vielä paljon tiukemmat ja rajoittavammat, kuin ne tänä päivänä ovat. Se pieni poika, joka kolmivuotiaana halusi tanssia ei ole yhtään sen todennäköisemmin homo kuin se pieni tyttö, joka ajeli traktorilla viisivuotiaana.

Kiinnostuksen kohteet ovat ihmissuhdeasioita ja näkyvät lähinnä vuorovaikutuksessa toisiin. Ajatus siitä, että homon voi tunnistaa pelkän käytöksen tai vaatetuksen perusteella on typerä ja haitallinen myös sateenkaarinuorille – ajatus siitä, että pitäisi olla jonkinlainen ollakseen ”kunnon bi” tai ”kunnon gay” ei poikkea mitenkään siitä 50-luvun ihmiskuvasta jossa mies ei itkenyt ja nainen oli nätti. Vanhempana sinulla on mahdollisuus kertoa eteenpäin, että lapsesi tehtävä on ensisijaisesti koittaa itse määritellä itsensä, eikä uskoa ulkopuolisiin auktoriteetteihin siinä. Ei edes sinuun.

Lapset ovat erilaisia. Toiset toivovat, että asiasta puhuttaisin ainakin yleisellä tasolla, toiset haluavat itse ottaa sen esille vasta kun ovat täysin varmoja. Et välttämättä osaa tehdä tätä oikein, mutta voit ainakin siistiä homovitsit kielenkäytöstäsi ja puhua yleisellä tasolla siitä, ettei homous tai biseksuaalisuus ole sinulle mikään ongelma.

Ennen kaikkea lapselle on tärkeää tietää, että hänet hyväksytään myös homona, biseksuaalina, transseksuaalina, transsukupuolisena tai aseksuaalina siitä huolimatta, että lapsea itseään asia voi hämmentää pitkäänkin. Ja myös keskeneräisenä, sellaisena, joka vielä ei oikein osaa määritellä itseään.

Seksuaalisuus ei ole vain seksiä

Jos kuulut niihin, joka homoja ajatellessaan ajattelee lähinnä erilaisia seksifilmejä, joita et kehtaa tunnustaa katselleesi, lopeta välittömästi. Seksuaalisessa suuntautumisessa on toki kyse, no seksistä, mutta lapsen kohdalla ennen seksiä tulee vastaan ihan kaikki se sama hämmentävä ja ihana, mitä heterolapsellakin. Sydämentykytykset, pitkät katseet, tykkääkö-vai-eikö-tykkää, flirttailu, kädestä pitäminen, halailu, pussailu…

Lapsesi ei ole suinkaan ensimmäiseksi ryntäämässä sänkyyn, vaan hänen tehtävänsä on opetella olemaan ihmisten kanssa. Ihmisenä. Kumppanina. Ja se on tavattoman hämmentävää ja uutta, ja erityisen raskasta on jos ihmissuhdejutuista puhutaan koko ajan seksijuttuna.

Ainoa ero sateenkaarilapsen kohdalla on se, että pettymyksiä ihastusten kohdalla on tilastollisesti tiedossa valitettavasti enemmän, koska ihastuksen kohde voi myös olla kiinnostunut eri sukupuolesta kuin lapsesi on. Ja sen kommunikoiminen, etenkin nuorena, on useille varsin vaikeaa. Voi olla melkoisen pitkä reitti selvitellä itseään etsivässä nuorisolaumassa sitä, olisiko siellä edes joku, joka tykkää samasta sukupuolesta. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla tämä voi aidosti olla todella iso suru lapsellesi. Netistä löytyy vertaisryhmiä, ja Setalla on nettisivuillaan sekä tietoa sekä ympäri maan nuorteniltoja – ota selvää ja välitä tietoa, jos sinusta tultuu siltä, että teinisi kokee olevansa ainoa kuutio ympyröiden maailmassa.

Toisaalta jossain kohtaa ne ihmissuhteet johtavat myös seksiin. Kaikilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, ja jokaisen lapsen tulisi saada kuulla läheisiltä ihmisiltä myös se, ettei mihinkään sellaiseen, mihin ei ole valmis tai mitä ei halua, tarvitse suostua. Kunnioitus koskee myös sateenkaarisuhteita. Lapsesi ei myöskään ole yhtään sen fiksumpi kuin muutkaan tuon ikäiset: muista puhua sekä turvaseksistä kuin myös ehkäisystä. Et voi oikeasti olla yhtään varma siitä, ettei lapsesi joskus ajautuisi kokeilemaan heteroseksiä. Kannattaa siis muistuttaa faktoista niillekin, joiden ei luule niitä tarvitsevan. Muista kuitenkin tehdä selväksi, miksi haluat varmistaa lapsen olevan turvassa, jotta lapsi ei kuulisi keskustelua sellaisena, ettet usko hänen seksuaalisen suuntautumisensa olevan totta.

Vanhempien rooli lapsen seurustelussa

Jossain kohtaa teinit alkavat seurustella. Lapsen kumppani on lapsesi tärkein ihminen sillä hetkellä. Jos nyt mitään olen tässä lapsia ja lasten kavereita seuraillessa oppinut, se on se, että homosuhteet näyttäytyvät aika monille aikuisille kaverisuhteina. Teini-iässä asioilla on taipumus vähän mutkistua ja hankaloitua. Teini saattaa päässään kehitellä kaikenlaisia teorioita siitä, miten vanhemmat eivät tajua hänen seurusteluaan tai eivät haluaisi tietää siitä. Ja vanhemmat taas ajatella, että lapsi jotenkin haluaa salata suhteensa, ja kunnioittaa turhankin paljon lapselle omassa päässään rakentamaansa kaappia. Molemminpuoleinen väärinymmärrysten kehä on rikottavissa keskustelemalla. Itse olen ollut aloitteellinen tilanteissa, joissa lapset ilmeisesti seurustelevat, mutta arkailevat kertoa sitä meille aikuisille. Tästä olen kuitenkin toisen lapseni kanssa täysin eri mieltä: minusta pitäisi voida kysyä, hänestä taas lapsen pitäisi olla se, joka itse päättää koska asiasta kerrotaan. Hän halusi esittää vertauksen joka oli aika loistava:

”Jos yksinhuoltaja alkaa seurustella, esitteleekö hän kumppaniaan lapsille ennen kuin on varma, että siitä tulee myös jotain?”.

Itse olen iloisin siitä, että kumpikin teineistäni on voinut tuoda ihmisensä meille kotiin. Meillä on lupa olla yhdessä myös yötä, kunhan asia on sovittu toisessa päässä vanhempien kanssa. Olen myös kummankin ihmiselle sanonut suoraa, että nämä ovat tänne tervetulleita.

Meidän perheellä on tapana juhlia merkkipäiviä siten, että lasten seurustelukumppanitkin kutsutaan. Otin asian esiin oman jälkikasvuni kanssa jotta tietäisin, miten julkinen asia seurustelu on. Osa kavereistani on ollut visusti kaapissa yliopistoaikoihin asti ja toiset taas eivät. Kysymättä ei voi tietää, mikä lapsen oma suhde seurustelun julkisuuteen on. Maailma on muuttunut niin paljon, että oma neitini koki ehkä vähän hämmentävänä ja ahdistavana ajatuksen siitä, että toisen poikaystävä olisi jotenkin julkisempi asia kuin hänen tyttöystävänsä. Ei ole millään tavoin ”Gerthurd-tädin” asia hyväksyä tai olla hyväksymättä lastasi sellaisena kuin hän on, eikä lapsen tarvitse sukulaisia miellyttääkseen esittää jotain sellaista, jota hän ei ole. Näytä lapsellesi konkreettisesti, että hän ja hänen seurustelunsa ovat samanarvoisia kuin heteronuortenkin.

Mitä lapset haluaisivat vanhempien sanovan tai tekevän?

Yksi asia, mitä sekä omalta kohdaltani että muiden teinien osalta olen pitkään miettinyt on se, miten kuutamolla vanhemmat lastensa kanssa monesti ovat. Niin minä kuin muut. En yritä väittää, että haldaisin hommaa mitenkään erityisen lahjakkaasti – mokia tulee tehtyä täälläkin alati – mutta omat teinini osaavat myös palautteen antamisen kun toimin väärin.

Kun aloin harkita tätä tekstiä, kysyin ensimmäiseksi lasteni mielipidettä aiheeseen. Poikkeuksellisesti olen myös antanut tekstin ensin teineille luettavaksi, koska tässä liipataan heidän asioitaan – heillä on ollut oikeus halutessaan poistaa tai muuttaa tekstiä. Ilman lasten lupaa ja kannustusta tämä teksti ei siis näkisi päivänvaloa. Samalla tulin kysyneeksi, voisivatko lapset kysyä myös kavereilta, mitä sateenkaarinuoret vanhemmilta toivovat. Sain tämmöisiä vastauksia. Olen editoinut muutaman kirjoitusvirheen näistä pois, muuten tekstit ovat autenttisia:

  • Älä kyseenalaista nuoren ulos tulemista: ”vain vaihe”, ”mielipiteet muuttuu” yms.
  • Älä ignooraa asiaa. Esim. ettei lapsi joudu jatkuvasti tulemaan uudestaan kaapista ulos. Äläkä laiminlyö sitä että hän on homo yms. Keskustele asiasta jos nuori haluaa!!!
  • Älä tee asiasta isoa juttua.
  • Anna nuorelle aikaa tulla kaapista ulos. Älä pakota häntä siihen tai älä kysele asiasta ennen kuin hän kertoo sinulle.
  • Pyydä lupa ennen kun puhut asiasta muille.
  • Ota huomioon että nuoren seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli eivät ole nuori: älä laita homoutta hahmonpiirteeksi, pukeutumis tavaksi yms.
  • Jos nuori tykkää sukupuolesta a älä vitsaile tai tyrkkää häntä tykkämään sukupuolesta b.
  • Käytä niitä nimiä ja sanoja (tytär, tyttö yms.) mitä lapsi haluaa!
  • Älä oleta että nuori on biologista sukupuolta tai hetero.
  • Hae tietoja asiasta!! On enemmän suuntautumisia ja sukupuolia kun monet tietävät!!
  • Mun mielestä tärkeintä ja parasta on ollut meillä se, että meidät on aina kasvatettu siihen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja että homous, heterous, ihonväri tai silleen ei ole mikään syy kohdella ihmisiä toisin. Se on sellainen asia, mikä luo pohjaa myös itsensä hyväksymiselle.

 

Hanki tietoa: Seta, Väestöliitto