Jättäkää rauhaan edes tanssinopetus, ankeuttajat!

Tanssipari. Kuva: Pixabay

Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa, mutta annas kun hän tulee hellänä eteesi, kumartaa, pyytää luvan ja johdattaa tanssin pyörteisiin. Siinä ei pyöri vain kellohame ja sukat, parhaimmillaan siinä kosketellaan sielun syviä vesiä.

Tanssi puhuttelee meitä tavalla, johon sanat eivät useinkaan pysty. Tutkimusten valossa tiedämme yhä enemmän tanssin terveysvaikutuksista, sen toimintakykyä ylläpitävästä ja lisäävästä tehosta. Suomalainen tanssi tunnetaan myös maailmalla monipuolisuudestaan ja tanssinopettajat tiedetään ammattitaitoisiksi.

Ammattitaitoiset opettajat luovat puitteet innokkaille harrastajille

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuu arvostettuja tanssinopettajia. Oulun koulussa on muun koulutuksen ohella kehitetty mm. kaikille sopivia ryhmätanssimuotoja, kuten suomalaiseen kansantanssiin pohjautuva FolkJam ja lasten tanssitarpeeseen räätälöity KiddieJam. Sieltä ammattiin valmistuneet opettajat ovat haluttuja ympäri Suomen erilaisissa tanssiseuroissa, eikä syyttä! Heidän ohjauksessaan tanssi puretaan pieniin palasiin ja annostellaan pedagogisesti oikean kokoisina annoksina oppilaille. Olen saanut kunnian seurata tätä työskentelyä hyvin läheltä ja arvostan heidän osaamistaan suuresti.

Oulun AMK on koulu, jossa voi opiskella ammattikorkeatason tanssinopettajaksi suuntautumisaineina baletti, seuratanssi, showtanssi ja kansantanssi (kolmea viimeistä voi opiskella ainoastaan Oulussa). Näistä etenkin kansantanssi on sitä juurta, josta meidän ikioma kulttuuriperintömme ammentaa voimansa. OAMK:ista valmistuneet opettajat ovat tehneet valtavan hyvää työtä. Me emme ainoastaan tanssi paremmin, vaan olemme oppineet myös pitämään huolta kehoistamme ja antamaan arvoa monenlaisille tansseille.

Suomessa kansantanssin kentälle on syntynyt myös tanssiteatteriryhmiä, joiden esitykset vetävät vertoja mille tahansa taidetanssille ja joiden taustalla on vahva OAMK:in kädenjälki: Tsuumi, Hämy, Rimpparemmi. Olisiko näitä syntynyt ilman vahvaa tarvetta osoittaa kansantanssin ilmaisuvoima myös tanssiteatterin puolella? Ja se voima, se syntyy osaamisesta.

OAMKista valmistuneet ovat työllistyneet 100% Voisin kuvitella, että kaikki eivät välttämättä työllisty juuri omalle alalleen, mutta heidän ammattitaitonsa riittää moneen muuhunkin kuin tanssin opettamisen. Heistä voi tulla opettajien lisäksi mm. ohjaajia, koregrafeja ja tuottajia. Erityinen arvo on kaikella sillä tekemisellä, joka saa tämän sohvaansa vajonneen kansan liikkeelle ja pitämään itsestään huolta.

Ankeuttajat tanssikoulutuksen kimpussa

Valtio leikkaa Oulun ammattikorkeakoulun rahoitusta kymmenen prosenttia nykyistä pienemmäksi, mikä pakottaa OAMKin koulutusohjelmien supistuksiin. Osuus on leikattava vuoden 2015 rahoituksen tasosta vuoteen 2019 mennessä. OAMKin toimitusjohtaja Jouko Paaso sanoo, että päätöksiä siitä, mitä karsitaan, ei ole tehty. – Budjettimme on 50 miljoonan luokkaa, ja siitä on noin viisi miljoonaa pakko leikata pois. Toimenpiteinä on tarkasteltava koulutustarjontaa. Vähenevällä rahalla emme pysty tarjoamaan samaa määrää ja monipuolista koulutusta kuin tällä hetkellä, Paaso sanoo. (Kaleva, 4.8.2016)

Saimme kauhuksemme lukea Kalevasta, että talouden kurjistava ote on nyt myös rakkaan tanssiopettajakoulun kurkussa, ja pahimmillaan kuristaa hengiltä yksin tein sen hyvän, jota on yli 25 vuotta huolella rakennettu. Säästökuuri osuisi tällä kertaa aivan suomalaisen tanssin ytimeen, paikkaan jossa sitä tutkitaan ja jossa tanssia jatkuvasti myös kehitetään. Kansantanssin ja seuratanssin koulutusohjelmat pitävät yllä elävää perinnettä – ne ovat oikeasti tärkeitä!

Mitä tapahtuu kansantanssille, jos sen ammatillinen tanssinopettajakoulutus lakkautetaan? Joudumme tilanteeseen, jossa uusia nuoria kansantanssijoita ei enää saada alalle, vaan he joutuvat keksimään uusia uria. Vähitellen kansantanssin osaaminen näivettyy harrastuspohjaiseksi ja siitä sitten hiipuu pois aktiivien vähentyessä. Hitaasti, mutta varmasti hävitämme sen tietotaidon, joka nyt on vahvasti läsnä juhliessamme kansantanssin riemuvuotta eli 150 vuotta ensimmäisestä kansantanssiesityksestä.

Seuratanssin puolella tilanne on kutakuinkin samanlainen. Meillä on monenlaisia tanssinohjaajia, jotka oman työnsä ohessa opettavat paritansseja, mutta sellaista pedagogista osaamista, jonka 240 op ammattikorkeakoulutus voi tarjota, ei synny harrastuspohjalta vaikka kuinka yritettäisiin seuratasolla täydennyskouluttaa. Voimme olla menettämässä siis jotain aivan ainutlaatuista.

Koulutuspaikkoja karsimalla lisääntyy paikallinen pahoinvointi ja aivovuoto maailmalle kiihtyy

Tässä maassa on paljon kaikenlaista mätää, mutta yksi suurimmista on koulutuksen kurjistaminen. Mitä useampi nuori jää ilman koulutuspaikkaa, sitä suuremmassa vaarassa olemme menettää heidät työmarkkinoilta kokonaan. Jatkossa yhä pienempi osa kansasta maksaa yhä suuremman osan kulut. Tilanne on käymässä sietämättömäksi ja ihmettelenkin kuka maksaa eläkkeemme kun sen aika tulee. Työttömät ja syrjäytetytkö?

Tanssinopetus voi tuntua marginaaliselta puuhastelulta sellaisesta, joka ei ymmärrä kuinka suuresta ilmiöstä on kyse. Lavatansseissa kohtaa viikoittain ympäri Suomea tuhansia tanssijoita. Kansantanssin suosio on edelleen valtava, sen äärelle kokoontuu samoin useiden tuhansien harrastajien joukko. Korkeatasoinen tanssiopetus antaa näille harrastajille loputtomasti haastetta kehittyä ja kehittää omaa tanssijuuttaan sekä syyn pysyä harrastuksen parissa. Tällä on suora vaikutus ihmisten henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Tanssiva kansa ei ehdi ryypätä eikä kuormita sairaaloiden hoivaosastoja ennenaikaisesti. Tanssi pitää sekä mielen että kehon hyvässä kunnossa. Lisäksi tanssilla on taiteen itseisarvo.

Jättämällä tanssinopetus harrastajien harteille isketään siihen kuolinisku, josta tämä laji tuskin tulee toipumaan. Meidän tanssiva nuorisomme lähtee etsimään koulutusta muista maista ja oma perintömme häviää eloonjäämistaistelun. Me vanhat pierut saamme katsella harmaaseen peiliin jos annamme tämän tapahtua!

Tanssi yleisten oppimisvalmiuksien edistäjänä on tieteellisesti todistettu moneen kertaan. Lasten ja nuorten kohdalla tanssi edistää sosiaalisuutta, empatiakykyä, turvallisuuden tunnetta, matemaattisia valmiuksia, -musiikillisia, -kielellisiä, liikunnallisia taitoja ja positiivista elämän asennetta. Oman kehonsa kanssa toimeen tuleminen vaikuttaa kaikilla elämän alueilla.

Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma tulee säilyttää, sillä Suomi tarvitsee hyviä kulttuurin ja hyvinvoinnin tekijöitä ja osaajia tasapainottamaan lisääntyvän liikkumattomuuden elämäntyyliä. (Anssi Kirkonpelto, OAMK, 10.8.2016)

Allekirjoita adressi: Oamkin tanssinopettajakoulutus säilytettävä!

Päätöksiä asiassa tehdään jo 17.8. OAMKin hallituksen kokouksessa. On siis toimittava NYT. Ole hyvä ja allekirjoita adressi, joka vetoaa Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutuksen säilyttämisen puolesta, kiitos!