Suomi vuonna 2016

ammat1vwilma

 

Ämmät on tehnyt havaintoja elämästä, yhteiskunnasta, suhteista, taiteesta ja kaikesta, mitä eteen on tullut nyt pyöreän vuoden verran. Minä tulin mukaan kirjoittamaan vuoden alusta. Ämmien syntymäpäivän juttuni on katsaus sydäntäni lähellä oleviin yhteiskunnallisiin asioihin.

Työttömät sylkykuppina

Nauroin kerran poliittiselle vitsille, joka kuului näin: Jos ehdotettaisiin, että eduskunta voisi kokoontua teltassa, niin aina löytyisi joku, joka ehdottaisi pahvilaatikoita. Tänään eduskunnan tilalle voisi vaihtaa työttömät. Meneillään on suorastaan kilpailu siitä, kuka keksii parhaan tavan nöyryyttää työttömiä. Heittämällä on hyväksytty niin ansioturvan raju leikkaus, kuin työttömien pakottaminen kuulusteluihin kolmen kuukauden välein. Lisäystä on tiedossa yksityisille, haastatteluja toimeenpaneville henkilöstöyrityksille sekä työttömien saamille sanktioille. Taakan epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksista kantavat työttömät.

Uuninpankopoika Sakari Timosen kirjoituksia lukeneet tietävät, että palkaton pakkotyö on arkipäivää monille työttömille. Rakennusliitto avasi ensimmäisenä palkkakilpailun ehdottamalla, että 6 euroa tunnilta on riittävä palkka. Kuten arvata saattaa, työnantajien rahoittama Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla innoistui asiasta ja ryhtyi samantien vaatimaan muillekin aloille halpoja työntekijöitä. Perussuomalainen Työministeri piti kokeilua esimerkillisenä. Joskus ennen vaaleja persut toki kohkasivat pienituloisista, mutta hallituksessa siihen ei enää ole varaa.

Ihmettelen suuresti paitsi tämän kaiken hyväksyvien, työssäkäyvien kansalaisten solidaarisuuden puutetta, myös heidän lyhytnäköisyyttään. Ilmaisen ja halvan työvoiman marssittaminen työpaikoille merkitsee uhkaa myös työssä oleville, normaalia palkkaa saaville työntekijöille. Säästöjä etsivälle työnantajalle osaava halpatyöläinen on houkuttava, eikä kenenkään työssä olevan pitäisi enää kuvitella, etteikö työttömien joukosta löytyisi hänelle kilpailijaa.

Palkkojen ja työehtojen huonontaminen osuu ensimmäisenä perheisiin sekä kuluttajien tuloista riippuvaisiin pienyrittäjiin, pidemmällä ajalla tarkasteltuna myös talouskasvuun, jota suuret tuloerot tosiasiassa hidastavat. Työ ei ole itseisarvo. Siitä saatava palkka on, jolla synnytetään kysyntää tuotteille ja palveluille.

Maahanmuuttajat syntipukkeina

Perussuomalaiset ovat onnistuneet hävittämään suosionsa ennätyksellisellä nopeudella, kun kansa oppi, mitä ”Työväenpuolue ilman sosialismia” todella merkitsee. Nyt persut pyrkivät kaapimaan kokoon kannatuksensa rippeitä flirttailemalla väkivaltaisten rasististen liikkeiden kanssa sekä kehuskelemalla avoimesti kyenneensä hallituksessa heikentämään turvapaikanhakijoiden asemaa.

Suomessa toimii useita rasistisia liikkeitä. Yhteiskuntatieteilijänä pidän rasismin leviämistä yhteiskunnallisena ilmiönä, joka ottaa kärkkäästi kaiken saamansa tilan. Rasismin ja ennakkoluulojen levittäminen on uskonnon kaltainen keino hallita ihmisiä ja erityisesti kääntää huomio pois todellisista hallinnollisista ongelmista, kuten korruptiosta ja veronkierrosta. Korruptio ja veronkierto ovat merkittäviä tekijöitä globaalin köyhyyden ja huono-osaisuuden suomalaistumisessa. Rasismin avulla voi ruokkia patriarkaalisessa järjestelmässä alemmuudentuntoisten ihmisten tarvetta kokea (perusteetonta, koska eihän kukaan voi valita syntyperäänsä) tavoiteltua ylemmyyttä. Rasismiin yhdistyy useasti myös naisviha. Tällöin kyseessä on alemmuuden tunnetta menestyneempiin miehiin nähden kokevan miehen kapinasta naisten ja muiden kuin oman viiteryhmän miesten tasavertaisuutta vastaan.

Rasismiin liittyy olennaisesti myös samankaltaisten, mutta rasistin kanssa eri mieltä olevien ihmisten vainoaminen. Olen sydämestäni pahoillani siitä, että vaikutusvaltaiset ihmiset valitsevat vihamielisen politikoinnin ja suoranaisen kansankiihotuksen, joka tekee lisätilaa rasismille. Tätä esiintyy runsaasti etenkin perussuomalaisten, suosionsa laskusta säikähtäneiden poliitikkojen keskuudessa. Onpa puolueen puheenjohtaja Timo Soinikin linjannut, että jatkossa puolue keskittyy hyökkäämään ”fillarikommunisteja” vastaan. Fillarikommunistit ovat ilmiö lähinnä Soinin päässä, mutta oletettavasti sillä tarkoitetaan ketä tahansa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristöarvoja vaalivaa ihmistä. En muista, että mikään hallituspuolue aiemmin olisi näin selkeästi käynyt aivan tavallisia kevyttä liikennettä, kasvisruokaa ja sosiaalisesti kestävää elämäntapaa kannattavia kansalaisia vastaan. Mitä ilmeisimmin Soini ei ole huolissaan siitä, että erityisesti solidaarisuudesta ja ympäristöstä puhuvia naisia vainotaan uhkailuin ja vihaviestein.

Viimeisin pyrkimys hyötyä maahanmuuttajavastaisesta ilmapiiristä oli ällistyttävyydessään aivan omaa luokkaansa. Eläköitynyt Poliisiylijohtaja Paatero päätti markkinoida uutta kirjaansa esittämällä rasistisista vaihtoehtojulkaisuista tuttuja uhkakuvia. Vuorokauden kuluessa toimittajat toki selvittivät, että aiemmasta asemastaan huolimatta Paaterolla ei ole tietoa väitteidensä tueksi. Paateron toiminnasta tekee erityisen vastuutonta ja törkeää nimenomaan pyrkimys hyötyä rahallisesti samaan aikaan, kun hänen esittämänsä valheelliset väitteet ovat vaarassa konkretisoitua polttopullona vastaanottokeskuksen ikkunan läpi.

Kirjoitin keväällä niistä syistä, miksi meillä on velvollisuus auttaa Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä. Euroopan täytyisi kyetä kukistamaan rasistinen ote keskusteluun, jotta syntyisi tilaa puhua niistä haasteista, joita satojen tuhansien, mahdollisesti usean miljoonan ihmisen kotoutuminen Eurooppaan merkitsee. Meidän täytyy paitsi jakaa omastamme, myös avoimesti keskustella niistä arvoista, joita edellytämme Euroopassa vaalittavan. Keskustelua auttaisi, jos kykenisimme itse tekemään nuo arvot todeksi myös käytännössä. Eurooppalaisen vasemmiston pitäisi avata keskustelu solidaarisuudesta, joka ottaisi kantaa myös resurssien jakokysymyksiin uusien ja vanhojen eurooppalaisten välillä. Suurempi väestömäärä tarkoittaa lisääntyvää kysyntää palveluille ja tavaroille, joka on talouden kannalta hyvä asia. Huono asia on, että talouskasvu on tälläkin hetkellä ympäristön kannalta erittäin kestämätöntä. Ennen kaikkea poliitikoiden pitäisi lakata lupaamasta, ettei globaaleilla kriiseillä ole vaikutusta eurooppalaisiin. Kyllä niillä on.

Tasa-arvon puute sukupuolten ja seksuaalisten suuntaumisten välillä

Edellisen eduskunnan hyväksymä ja ensi vuonna voimaan astuva tasavertainen avioliittolaki antoi toivoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantumisesta Suomessa. Monet toivoivat, ettei asianomaisten tarvitsisi enää kuulla sortavia ja nöyryyttäviä puheita eduskunnassa. Toisin kuitenkin kävi, kun ihmisten tasavertaisuutta vastustava liike otti asiakseen pyrkiä kaatamaan avioliittolain ennen sen voimaantuloa. Moneen kertaan toistetut typerät mielipiteet kuultiin jälleen puhujanpöntöstä lausuttuina. Halutessasi voit katsoa kuvitettuja esimerkkejä käydystä keskustelusta täältä.

Suomi saattoi joskus olla edelläkävijä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa, mutta nyt olemme pudonneet kehityksen kelkasta. Trans- ja muunsukupuolisten ihmisten kertomuksia elämästä Suomessa voi lukea esimerkiksi täältä ja täältä. Samansukupuolisten vanhempien asiaa pyrki parantamaan äitiyslaki-aloite, joka odottaa tällä hetkellä käsittelyään. Toivoa sopii, että eduskunnan noloimmat töräyttelijät saisivat vaikka ripulin siksi päiväksi, kun aloitetta käsitellään eduskunnassa, jottei aivan tavallisten ihmisten tarvitsisi jälleen kerran kuulla loukkaavia kommentteja elämästään ihmisiltä, joita asia ei lainkaan kosketa.

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksissä suomalaisen keskustelun silmiinpistävin piirre on etuoikeutettujen kiukku tasavertaisuutta vaativia kohtaan.

Onnea Ämmät!

Eppu Normaali kysyy, voiko kitaraa soittamalla muuttaa maailmaa. Minä uskon, että voi. Myös bloggaamalla voi muuttaa maailmaa. Aina löytyy ihmisiä, joiden mielipiteisiin voi vaikuttaa tuomalla keskusteluun hyvin perusteltuja argumentteja. Internetin tietotulvaan voi tympääntyä, mutta sieltä voi löytää myös helmiä. Minun mielestäni Ämmät on tällainen helmi, en häpeä kehua meitä! Näemme paljon vaivaa tuottaaksemme lukijoille tekstejä, joiden toivomme tarjoavan lukijoille elämyksiä, mietinnän paikkoja, tietoa ja tunnetta. Minulle Ämmiin kirjoittaminen on etuoikeus. Kiitos ja onnea Ämmät!