Kuinka NHG kaappasi sote-kehityksen

Verhon takana
Verhon takana

Kiistat hupenevista luonnonvaroista ovat saaneet älykkäät sijoittajat etsimään uusia mahdollisuuksia rikastua. Julkisesti tuotetut palvelut ovat 2010-luvun kultakaivos. Ne sijaitsevat yhteiskunnallisesti vakaissa oloissa maissa, joissa oikeuslaitos takaa suojan ja sopimusten pitävyyden. Päättäjille mikään ei ole helpompaa, kuin laittaa rahaa palveluihin. Veronmaksajat maksavat niistä mielellään. Tämä on tarina yhdestä pienestä palasesta, yhdestä pienestä maasta.

NHG sote-uudistajana

NHG on suomalainen terveys- ja sosiaalipalveluiden kehittämispalveluita tarjoava yritys.

Keväällä 2016 julkaistiin STM:n NHG:ltä tilaama väliraportti sote-palveluiden säästömekanismeista. Tämä raportti on laadittu STM:n tilauksesta Sote- ja maakuntauudistusta varten, se on siis vaikuttanut merkittävästi siihen, mihin suuntaan sotea on viety. Konsulttien käyttäminen julkisten palveluiden kehittämisessä on ilmiö, jossa ei ole mitään uutta. Virkamiesten vähentäminen valtion ja kuntien säästöohjelmien vuoksi on johtanut konsulttipalveluiden käytön merkittävään kasvuun.

Hallituksen kärkihankkeet ja NHG

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman toimeenpanossa Kärkihankkeilla on suuri merkitys. Valtioneuvoston sivulla Kärkihankkeiden merkitystä kuvataan seuraavalla tavalla:

Hallitus vie eteenpäin välttämättömiä uudistuksia viidellä painopistealueella. Strategiset tavoitteet konkretisoituvat kärkihankkeissa ja reformeissa.

Viisi Kärkihankkeista sijoittuu Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Tässä kirjoituksessa käsitellään hanketta, jossa ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa”. Tähän Kärkihankkeeseen ollaan hallituskaudella laittamassa 5-7 miljoonaa euroa siten, että yhden hankkeen osuus on 1-2 miljoonaa euroa. Hankkeiden toiminta-alueena ovat maakunnat.

Kärkihankkeet mainitaan myös NHG:n laatimassa väliraportissa säästöjen mahdollisena aikaansaajana (sivu 2), eli Kärkihankkeiden toivotaan ainakin osittain tuottavan ne säästöt, jotka NHG on mainitussa raportissa potentiaalisesti löytänyt. STM:n Kärkihankkeiden hankesuunnitelmaa lukemalla käy selväksi, että NHG:n raporttia on myös tutkittu tarkkaan kyseistä STM:n Kärkihankkeiden hankesuunnitelmaa laadittaessa. Esimerkiksi keskitetty palveluohjaus mainitaan raportin sivulla 110. Hieman myöhemmin Tampereen Kotitori mainitaan esimerkkinä toteutuneesta keskitetystä palveluohjauksesta. Hankesuunnitelman sivulla 13 kerrotaan, että kyseisen Kärkihankkeen yksi tavoite on luoda kokeiltavaksi maakunnallinen keskitetyn asiakasohjauksen malli. Tämä koskee kaikkia niitä maakuntia, jotka haluavat hakea kyseistä Kärkihankerahoitusta ja epäilemättä myös toivotaan, että malli leviäisi kehittämisen kautta niihinkin maakuntiin, jotka eivät ole tässä Kärkihankkeessa mukana.

NHG, Tampereen Kotitori ja Keskitetty alueellinen asiakasohjaus

Tampereen Kotitori on Tampereen kaupungin ja Tekesin Finnwell-ohjelman rahoittama hanke. Kuntatalolla 2010 pidetyn hankkeen esittelyn mukaan

”Tavoitteena on, että luotua mallia ja käytäntöjä voidaan hyödyntää laajemminkin Tampereen toimintamallissa sekä mahdollisesti myös seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.”

Kuten huomaatte, dioissa on sekä NHG:n että Mawell caren tunnukset, ne ovat siis olleet kehittämässä mallia alusta alkaen. Tästä Mawell caren sivuilla olevasta uutisesta voitte todeta, että yhteistyö on julkistettu keväällä 2009. Kotitori-sopimuksen sai tuolloin Mawell care, Mawell oy ja NHG neljäksi vuodeksi, johon sisältyi kaksi lisävuotta. Siis nykyisyyteen saakka. Onneksi tulevaisuus näyttää valoisalta, kiitos Kärkihankkeen. Onhan NHG:llä ja Mawell carella sellaista merkittävää osaamista, jolle on nyt STM:n Kärkihankkeiden painotuksen vuoksi kysyntää.

Kertaus on opintojen äiti

Näyttää siis siltä, että NHG kirjoitti Kärkihankkeiden hankesuunnitelman pohjana käytettävään raporttiinsa, että alueellisen palveluohjauksen mallin kehittäminen ja levittäminen kaikkiin maakuntiin olisi hyvä juttu ja toisi hallitusohjelman edellyttämiä säästöjä. NHG siis käytännössä kehui mallia, jonka aktiivisesta kehittämisestä se on ollut mukana vuodesta 2009 alkaen. Tässä ei varsinaisesti ole mitään vikaa, siis oman työnsä kehumisessa. Itse mallista on hankala löytää puolueetonta arviointia. Eikä siinäkään ole mitään rikollista, että luo itselleen markkinoita ujuttamalla sellaisen mallin, josta itse omaa parhaan osaamisen sekä sote/maakuntakehittämisen, että hallitusohjelman läpiviemiseen pohjana käytettävään raporttiin. Riskinä onkin, että palveluohjaus palvelee enemmän yritysten kuin veronmaksajien intressejä. Käytännössä kaikki maakunnat ovat potentiaalisia NHG:n ja Mawell caren asiakkaita sekä alueellisen palveluohjauksen kehittämisvaiheessa, että toteuttamisvaiheessa, kun Tampereen tavoin maakunnat todennäköisesti ostavat tämän alueellisen palveluohjauksen yksityiseltä palveluntuottajalta. Mutta onko se moraalisesti oikein?