Tuulivoimala räjäyttää lepakot ja infraääniharava vaalit

Tuulivoimala

Tuulivoimajingle.

Tuulivoima puhuttaa taas. Perussuomalaiset avasivat eilen kunnallisvaalikampanjansa nettilähetyksellä räjähtävistä lepakoista ja tuulivoimalaongelmista. Putkonen on omien sanojensa mukaan perehtynyt asiaan sitten syyskuun kun tähän asiaan törmäsi googlettamalla. Huikean pitkä tutkijanura! Paljonhan sitä löytyy netistä huuhaata kun etsii, eipä siinä, mutta sen käyttäminen poliittisen agendansa ajamiseen on persuillakin syynsä. Palaan siihen viimeisessä osiossa.

Perussuomalaiset marssitti tv-studioonsa kokemusasiantuntijoita kertomaan sekä omia että muilta kuulemiaan tarinoita siitä, kuinka tuulivoimalat ovat haitanneet ihmisten ja eläinten terveyttä. Palaan ensin esiintyneen Forsmanin tarinaan tuonnempana. Forsman vetosi mediaan ja julkisiin toimijoihin siinä, että tuulivoiman haittavaikutuksista tehtäisiin puolueetonta tutkimusta aiheesta.

Seuraavana kokemusasiantuntijana Perussuomalaiset toivat ruutuun diplomieläinhomeopaatti (no kyllä!) Leena Kurikan, joka esitti väitteitä siitä, kuinka 10 kilometrin päässä hänen kotonaan on meluongelmia ”talon jurinasta”. Kurikka kertoi joutuvansa viettämään vähintään yhden yön viikossa poissa kotoa voidakseen nukkua. Jäi epäselväksi onko äänitasoja mitattu millään tavoin. Kurikka kertoi myös lukuisia anekdoottitarinoita eläimistä, joiden lisääntymisterveyttä tuulivoimalat ovat kuulema häirinneet. Mitään ulkopuolista ja tutkittua dataa hänellä valitettavasti ei ollut esittää, ei edes niistä eläimistä, vaikka kuvittelisi eläinlääkäreiden tilastoivan näinkin merkittäväksi väitettyjä poikkeamia.

Ruutuun marssitettiin myös kansanedustaja Leena Meri kommentoimaan sitä, kuinka persussuomalaisilla ei ole mitään poliittista agendaa tässä ja kuinka puolue on  aina kansan puolella. Heti tämän jälkeen Meri kuitenkin kertoi Perussuomalaisten ottavan tämän kunnallisvaaliteemaksi ja vaativansa kaikkien tuulivoimaloiden pysäyttämistä, projektien jarruttamista sekä ”riippumattoman” tutkimuksen tekemisestä aiheesta.

Myytti räjähtävistä lepakoista

Aamulehdessä Putkosta siteerataan lepakoiden tiimoilta seuraavasti:

– Kun lepakot lentävät 10-20 metrin päässä tuulivoimaloista, ne räjähtävät, kun infraäänisyke nousee niin korkeaksi. Tarkemmin sanottuna niiden keuhkot räjähtävät.

Putkonen sanoo löytäneensä tiedon räjähtelevistä lepakoista googlettamalla.

– Piti miettiä, että onko se huuhaataa vai olenko minä kusipää, kun uskon tuollaista.

Samaa lepakkojen räjähtelyteoriaa Putkonen toisti myös studiossa. Googlella tosiaan löytyy tietoa siitä, että lepakoiden on vuonna 2008 Kanadassa julkaistussa tutkimuksessa epäilty kuolevan sekä törmäämällä tuulivoimalan turbiininlapoihin että myös paineaallon vaikutuksesta. Infraäänistä ei kuitenkaan tässä ole kyse. Sittemmin ao. tutkimusta on netissä kritisoitu mm. tutkimusmenetelmien puutteellisuudesta siinä, miten törmäys on todennettu sekä suorien johtopäätösten tekemisestä tutkimatta mm. lepakoiden muuta sairaushistoriaa, joka voisi selittää keuhkojen repeämiset paineaallon vuoksi. Vuonna 2011 joukko tutkijoita teki ruumiinavauksen 39:lle tuulivoimalan välittömästä läheisyydestä löytyneelle kuolleelle lepakolle ja pyrki selvittämään niiden kuolinsyyn. Selvisi, että lähes kaikilla lepakoista oli törmäysmurtumia. Lisäksi osalla lepakoista oli korvavaurioita. Tutkimuksista saatua dataa on hyödynnetty mm. asentamalla tuulivoimaloihin ultraääniä lähettäviä varoittimia sekä riskipaikoilla sulkemalla tuulivoimala sellaisina kevät- ja syysmuuton iltoina, jolloin tuulta on erityisen vähän. Samaa käytäntöä on suositeltu myös ympäristöselvityksissä Suomeen niillä alueilla, joilla tuulivoimalat jollain tavalla uhkaavat lepakkopopulaatiota. Itseasiassa lepakkoselvitys on yksi niistä asioista, jotka kuuluvat tuulivoimaloiden normaaliin perustamisprosessiin. Samassa prosessissa käydään läpi myös kymmeniä muita asioita, jotka voivat olla esteenä voimalaitoksen perustamiselle tai sijoituspaikalle.

Persujen huoli lepakoista tuntuu myös siltäkin osin varsin erikoiselta, että tämä ei tunnu Persuja paljon puristelevan niissä kohdin kun uutta rakentamista pyritään tekemään lepakkoalueille. Luontoväen vastustaessa kaavoja Persut ovat lähinnä keskittyneet piipertäjähippien haukkumiseen. Ihanaa tietysti jos nyt Persutkin ovat vihdoin ymmärtäneet, mitä tarkoittaa harvinaisten lajien suojelu maapallon mittakaavassa. Erityisestihän lepakoiden ja ihmisten elinalueita tuhoavat uusiutumattomista energiamuodoista tulevat päästöt.

Tuulivoiman melusta ja infraäänisairaudesta

Infraääniksi kutsutaan matalataajuisia ääniä, jotka ovat kuuloalueen alapuolella, mutta jotka ihmiskeholla voidaan joissain tapauksissa tuntea. Infraääniä esiintyy luonnossa esim. tuulessa, maanjäristyksissä sekä meren rannoilla aaltoilun seurauksena. Lisäksi infraääniä syntyy normaalista ja raskaasta tieliikenteestä erityisesti siellä, missä siltarakenteet mahdollistavat tärinän tuottaman äänen. Osa ihmisistä kuvaa tuulivoimaloiden ääntä ”jatkuvaksi huminaksi”. Samaa huminailmiötä on tavattu eri puolilla maailmaa myös täysin tuulivoimaloista riippumatta.

Toisin kuin Persut nyt esittävät, tuulivoimaloiden meluun liittyvistä terveysvaikutuksia on tutkittu riippumattomalta taholta myös Suomessa. Persujen ruutuun marssittama Forsman tosin esitti videolla väitteitä julkisten viranomaisten epäpätevyydestä sekä vihjasi erilaisiin salaliittoihin viranomaistoiminnassa. Varsin kattava kooste aihepiiriin liittyvistä tutkimuksista löytyy työterveyslaitoksen vuonna 2014 julkaistusta selvityksestä. Selvityksessä käydään läpi paljon niiden lähteiden luotettavuutta, joihin persut ja muut tuulivoiman vastustajat tänään nyt viittasivat. Tieteellisiä artikkeleita on koostettu ja arvioitu myös esim. Iowassa. Pubmedistä löytyi myös kaksi mielenkiintoista: tutkimus siitä, että tuulivoimalat eivät häirinneet lähellä asuvien asukkaiden unta sekä tutkimus, jossa todettiin tuulivoimaloista taloudellisesti hyötyvien kokevan vähemmän oireita voimaloiden äänistä. Epätieteellisemmältä puolelta Motivalta löytyy haastattelututkimuksiin perustuva diasarja siitä, miten asukkaat ovat kokeneet tuulivoimalat ennen niiden valmistumista ja miten asenteet ovat muuttuneet jälkeenpäin. Lisäksi on huomautettava, että Suomeen tehdään nyt vastatuulivoimaloita, jotka suuresta koostaan huolimatta tuottavat merkittävästi vähemmän melua ja infraääniä.

THL:llä on parhaillaankin meneillään haastattelututkimus tuulivoiman häiritsevyydestä asukkaille. Tästä tutkimuksesta on annettu jo ensimmäinen väliraportti. Tilastollista näyttöä siitä, että tuulivoimaloiden tuoma melu (ja/tai infraäänet) tuottaisivat laajemminkin epämääräisiä terveysoireita tuulivoimaloiden vaikutusalueilla ei näyttäisi olevan. Väestö ei myöskään tilastollisesti näytä voivan sen paremmin tai huonommin tuulivoimaloiden lähivyöhykkeillä. Sen sijaan tilastollista näyttöä on siitä, että joka viidennellä tuulivoimalan lähialueella on jonkinasteista huolta siitä, onko voimaloista haittaa terveydelle. Tuuliturbiinisairauden merkkeinä mainitut korvien soimiset, sydämen tykytykset, univaikeudet ja voimattomuuden tunne ovat myös huolestumisen ja ahdistumisen tyyppillisiä piirteitä. Yleisen pelon lietsominen – kuten Persut ovat taas kerran tekemässä – ei ole omiaan lisäämään kansanterveyttä ja hyvinvointia vaan se voi myös generoida haitallisia terveysvaikutuksia.

Persujen tiedotustilaisuudesta esiintyneen Ilpo Forsmanin tarina on ollut laajalti esillä mediassa jo aikaisemminkin. Forsman on vuonna 2007 rakentanut Merikarvialle omakotitalon. 2013-2014 perheelle tiedotettiin, että asunnon läheisyyteen 1,5 km päähän ollaan rakentamassa tuulivoimalaa. Vuonna 2015 kahdeksanlapsisessa perheessä alettiin reagoimaan omituisesti. Korvien lukkiutumisia, verenpaineen heittelyä, voimattomuutta, päänsärkyjä jne. Tarina on sydäntäsärkevä ja Forsmanin kyyneleet herättivät ilman muuta empatiaa. Forsman itse on täysin vakuuttunut siitä, että ongelma johtuu tuulivoimalan infraäänistä, vaikka ihan yhtälailla oireiden syypäänä voisi olla esimerkiksi homeongelma. Home- tai rakennuskemikaaliongelmasta kielisi myös se, että Forsmanit ovat muuttaneet 9 kilometrin päähän tavaroineen ja kokeneet samoja oireita sielläkin. Nyt perhe asuu Nakkilassa 35 kilometrin päässä ja Forsman selittää, että tietyllä tuulella oireita ”infraäänistä” tulee edeenkin.

Melulla, etenkin pitkäkestoisella, on eittämättä ja tieteellisesti todistettuna haitallisia terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi niin tuuli- kuin muidenkin voimaloiden lähialueille tehdään meluselvityksiä. Kaikista raskaan teollisuuden tuotantolaitoksista tulee ympäristölle jonkinlaisia haittavaikutuksia kuten melua, päästöjä ilmaan ja/tai vesistöön, liikenteen kasvua jne. Tuulivoimalat eivät tässä ole sinäänsä erilaisia kuin yhdeltä osaltaan: ne voidaan nähdä pitkänkin matkan päästä, jolloin tunne asian häiritsevyydestä on psykologisestikin enemmän läsnä silloinkin, kun itse ääntä ei kuulu. Pääkaupunkiseudulla, esimerkiksi, lähes kolmasosa ihmisistä asuu haitallisen melun alueella tieliikenteen vuoksi. Kyselytutkimuksissa on selvinnyt, että asukkaat kokevat tien ja asutuksen välissä olevan ohuehkonkin suojaviheralueen myös meluntorjuntana, vaikka faktisesti ne harvoin laskevat desibelitasoa. Sensijaan pölyn ja pienhiukkasten torjunnassa niiden vaikutus on merkittävä.

 

Infraääniharava

Väite räjähtävistä lepakoista,  kanansilmistä tai myyttisen infraäänen aiheuttamista oireista ei ole uusi  – tätä huttuahan on viljelty tuulivoiman vastustajien toimesta jo jonkin aikaa. Anekdoottitarinoille yhteneväistä näyttää olevan se, että ne eivät juurikaan perustu tosiasioihin. Valtaosa netin syövereistä löytyvästä tuulivoimahuuhaasta johtaa takaisin Nina Pierpointtiin, joka vastustaakseen kotinsa lähelle rakennettavaa tuulivoimalaa päätyi tehtailemaan kirjan jossa haastatteli 23 tuulivoiman vastustaajaa voimaloiden haitoista niin karjalle kuin ihmisille. Ihmiset sitten valittelivat kaikenlaista alkaen päänsärystä päätyen ihon kuivumiseen ja näin syntyi tuuliturbiinisairaudeksi kutsuttu oireyhtymä, jota osa ihmisistä näyttää kokevan hämmästyttävän kaukana tuulivoimaloista. Pierpointille urkeni tästä tuottoisa ura, vaikka kyseessä ei ollut mikään vertaisarvioitu tutkimus. Toinen tuulivoimanvastustajien ongelmilla rahastava henkilö on portugalilainen Mariana Alves-Pereira, jota myös suomalainen media on haastatellut tuulivoimalapakolaisuutisissaan.

Itse pidän Persujen toimintatapaa vastenmielisenä propagandana, jonka tarkoitus on luoda kuvitteellisia vihollisia, joille tarjotaan poliittisia ratkaisuja oman suosion nostattamiseksi. Hallitus on Persujen siunauksella toteuttanut ja toteuttamassa ennenkuulumattoman rajuja leikkauksia nimenomaan kaikkille sellaisille ”pienille ihmisille”, joiden puolella he ovat markkinoineet olevansa. Sairaat, vanhukset, vammaiset, lapset, pienipalkkaiset ja työttömät ovat erityisesti olleet hallituksen rankaisulistalla, kun samaan aikaan hallitus on pyrkinyt lisäämään ulkomaille tulouttavien suuryritysten osinkotuloja.

Perussuomalaisten kannatuksen laskusta osan on sanottu myös tapahtuneen alunperin negatiivisesti maahanmuuttoon suhtautuneiden keskuudessa, koska maalatut uhkakuvat ”pakolaisvyöryn” seurauksista ovat tyystin jääneet toteutumatta. Ongelmia on ollut, mutta ne ovat jääneet yksittäistapauksiksi. Yleinen mielipide pakolaisuuteen onkin monien arvioiden mukaan muuttunut positiivisemmaksi Natsien ja Persujen kiivaasta kampanjoinnista huolimatta.

Kunnallisvaalien ajoittuminen hallituskauden puoleenväliin tuloleikkausten keskellä on Persuille erittäin huono asia, koska tuottavuusloikan nimellä markkinoidut toimet ovat kaventaneet ja kaventamassa kuntien taloutta. Työttömyyden kasvu näkyy kipeiten erityisesti sellaisilla pienillä paikkakunnilla, joiden talous on perustunut muutaman isomman teollisuusyrityksen tuotantoon. Monet näistä paikkakunnista ovat myös näppärästi samoja, joiden voidaan laskea jossain määrin olevan tuulivoimaan liittyvillä alueilla, kuten Persujen esittämästä kartasta selvinneekin. Uusien tuulivoimaloiden vastustaminen ja jarruttelu vähentää kuitenkin entisestään työpaikkoja näillä alueilla.

Tuulivoimassa on ongelmansa, ja sitä voidaan aivan hyvin vastustaa, kuten Putkonen on jo 20 vuotta tehnytkin. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Keksittyjen räjähtelevien lepakoiden ja pelonlietsonnan levittämisessä on kuitenkin kyse opportunistisesta propagandasta, jolla tässä kohtaa on vain yksi tarkoitus: hämätä kansaa luulemaan persujen olevan pienen ihmisen asialla. Yleisesti ottaen en koe tarpeelliseksi reagoida argumentaatiovirheiden listaa läpikäyviin poliittisiin kampanjoihin näin perusteellisesti, mutta en nyt oikein jaksa katsoa tämänkin persukuplan paisumista toteamatta, ettei tälläkään kuninkaalla oikeasti ole vaatteita. Tuulivoima myös suojelee luontoa – lepakoitakin – huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi hiilivoima, joka todistettavasti tappaa myös ihmisiä.

 

Tuulivoimala infraääniharavana tl;dr

Tuulivoimalat eivät räjäytä lepakoita. Suomessa on tehty puolueetonta tutkimusta tuulivoimaloiden melusta. Tutkimusten perusteella melu (tai infraäänet) eivät näy tilastojen mukaan väestön terveydessä mitenkään. Infraäänien vaikutusalueella asuu varmastikin se 650 000 ihmistä, koska suurimmat infraäänen tuottajat maassamme ovat tieliikenne sekä meren aaltoilu. Niitä ei vaan ole persujenkaan toimesta ollut tapana pitää poliittisesti millään tavoin ongelmallisina.

Propagandakupla. Ei jatkoon.

Ps. Tuulivoimajingle. Pakko lisätä sekin tähän