Guggenheimin talouslaskelmat herättävät paljon kysymyksiä

Edit: 30.11 Lisätty vastine Guggenheimin vastineeseen, löytyy otsikon 7 takaa

Luen Guggenheimdokkareita läpi ties kuinka monetta päivää ja aika hapokasta on. Sopimusluonnoksessa Helsingin kaupungin riskeistä säätiön tappiollisen toiminnan osalta vastuunjako on täysin epäselvä. Sopimusluonnoksessa tästä ei ole oikeasti muuta kuin tämä:

”Mikäli Säätiön hallitus havaitsee, että Museon liiketoiminnassa syntyy merkittävä rajoitusvaje jota ei pystytä kattamaan Museon omalla rahoituksella, Osapuolet neuvottelevat tapauskohtaisesti vajeen kattamisesta ja Museon budjettiin ja toimintaan tehtävistä mahdollisista muutoksista, ottaen kuitenkin huomioon Säätiön solmimat sopimukset ja velvoitteet. ”

Sopimuksen sopijaosapuolet ovat Helsingin kaupunki ja Guggenheim Säätiö. Suomalainen Guggenheim Säätiö taas luvan saada tehdä sopimuksia Solomon R. Guggenheimsäätiön kanssa, ja sopimusehdotuksen mukaan ne, samoin kuin säätiön muut sopimukset ja velvoitteet, sitoisivat myös kaupunkia.

Ehdotus ei siis selkeästi rajaa kaupungin vastuita rakennuskustannuksiin, kuten julkisuudessa on väitetty. Kaupungin pitäisi myös ottaa pääosin omistamalleen yhtiölle 35 miljoonan laina, maksaa 80 miljoonaa rakennuksesta sekä antaa yksityiselle säätiölle yli 100 miljoonan suora taloudellinen tuki perimättä jätettyinä vuokrina. Lisäksi säätiö saisi omistukseensa 16% kiinteistöyhtiöstä.

Tätä kaikkea perustellaan sekä talouspoliittisena satsauksena, joka maksaisi itse itsensä takaisin verotuloina. Kaupunginkanslian epärealistisiin kävijämääriin yms., perustuvien laskelmien mukaan kaupungin verohyöty olisi rakentamisvaiheessa 3,7 miljoonaa ja 20 vuoden toiminta-ajalta 1,3 miljoonaa vuodessa eli 26 miljoonaa.

Tiivistän tähän alkuun joitain huomioita ja eurosummia, perustelen ne tuonnempana tarkemmin.

Rakennuskustannukset

  • Kaupunki,  95- 118 miljoonaa
  • Säätiö,  15 miljoonaa (Edit 28.11: tästä ainakin 7,5 miljoonaa lainattua rahaa)
  • Kiinteistöyhtiö, 43,7 miljoonaa

Toiminta

  • Budjetin ulkopuolinen lisenssimaksu Guggenheim- nimen käytöstä 18,4 miljoonaa. Olen lisännyt tämän myös budjettilaskelmaan.
  • Vuosikustannukset, säätiön arvio ilman toimintamenojen indeksikorotuksia jne. sisältäen lisenssin: 12,5 milj = 232 miljoonaa 20 vuoden ajalta
  • Säätiön arvio siitä, mitä saadaan omalla toiminnalla katetuksi: 8 miljoonaa = 160 miljoonaa
  • VOS tuen arvo 1,3 miljoonaa – 0,5 miljoonaa kokoelmahankintoihin: 0.7 miljoonaa = 14 miljoonaa
  • Lahjoitusvaroin ja valtion tuen kautta tarvittava rahoitus säätiön oman arvion mukaan 4,5 miljoonaa vuodessa  = 90 miljoonaa
  • Mikäli lipputulot lasketaan 60% kertoimella samaan kävijämäärään, lahjoituksien ja valtiontuen kautta saatavaa rahoitusta tarvittaisiin 6.05 miljoonaa = 121 miljoonaa
  • Mikäli uskotaan vuoden 2011 varovaista kävijäarviota 430 000 kävijää, suhteutetaan museokaupan tulo kävijämäärään sekä käytetään 60% kerrointa, säätiön tarvitsi saada VOS tukea ja lahjoituksia 7,33 miljoonaa vuodessa eli yhteensä 146,6 miljoonaa

Lopputulema numeroista

  • Guggenheim tuottaisi Solomon R. Guggenheimsäätiölle 38,4 miljoonaa (Edit:  korjattu kirjoitusvirhe, nyt summa on oikein)
  • Säätiö on julkisuudessa kertonut varallisuutensa olevan noin 33 miljoonaa, josta 15 miljoonaa on varattu sijoitukseen kiinteistöyhtiöön ja loput Solomon R. Guggenheimsäätiön lisenssiin.
  • Suomalainen säätiö saisi kaupungin laskelmien mukaan 20 vuoden ajalta yli100 miljoonan euron arvoisen yritystuen kaupungin perimättä jättäminä vuokrina. Pääomavuokra eli rakennuksen kuoletushinta lopuilta kymmeneltä vuodelta tekisi vielä 54 miljoonaa. Kyseenalaistan tässä tekstissä myös nämä summat, koska pääomavuokraksi saadaan vuodessa 7 miljoonaa mikäli rakennukseen sitoutettuun pääomaan lasketaan mukaan myös kiinteistöyhtiön laina, 35 miljoonaa. Ylläpitovuokra 900 000 €/v tulisi vielä tämän päälle
  • Säätiöllä olisi oikeus pantata kiinteistöyhtiön osakkeita muiden velkkojensa takeiksi. Arvo 15 milj / 20,8 milj riippuen siitä, mikä kiinteistöyhtiön arvoksi katsotaan
  • Säätiöllä olisi oikeus hyödyntää mahdollinen toimintatuotto haluamallaan tavalla. Vaikka toimintatuotto on lukujen valossa epärealistinen, on kuitenkin huomioitava, että ensimmäisten vuosien aikana uudet museot voivat hyvinkin ylittää kävijäennusteet. Säätiöllä ei sopimusehdotuksen mukaan ole velvollisuutta käyttää tuottoa omien velkojensa maksun jouduttamiseen.
  • Säätiön ehdotuksessa vuokrana mainittua kiinteistöyhtiönlainaa ja sen hoitokuluja lyhennettäisiin 20 vuoden aikana vain 26 miljoonaa, jolloin 9 miljoonaa korkoineen jäisi kiinteistöyhtiön vastuulle.
  • Budjetti on useilta osiltaan täysin epärealistinen kun sitä verrataan Suomen tai edes pohjoismaiden muiden kaupunkien taidemuseoiden rahoitukseen tahi kävijämääriin. En ole tässä bloggauksessa avannut kaikkien lukujen takana olevia epävarmuuksia, koska katson että olennaistenkin epävarmuuksien kautta on selvää, ettei budjetti voi missään tapauksessa pitää.
  • Säätiön omienkin laskelmien mukaan, täysimääräisestä VOS tuestakin huolimatta, vuosittainen toimintatappio on 2,3 miljoonaa euroa. Säätiö uskoo kattavansa sen lahjoitusvaroin. Mikäli toiminnan tuotot jäävät alle arvioiden, toimintatappiota syntyy luonnollisesti merkittävästi enemmän.
  • Investoinnin hyödyt lankeavat Guggenheimsäätiölle ja Solomon R. Guggenheimsäätiölle. Riskien kantajaa ei sopimusdokkareissa määritellä, mutta koska kaupunki antaisi Guggenheimsäätiölle oikeuden sopia kaupungin puolesta velvotteita, on ilmeistä että riskit lankeaisivat kaupungin harteille

Kaupungin omassa arviossa on myös aika mielenkiintoinen kuvaaja, joka on syytä esittää jo tässä vaiheessa

gugggenheim

Ja sitten sinne perusteluihin

 

1. Arvonlisävero

Rakennuskustannukset on laskettu alv 0%:lla, vaikka vallitsevan käytännön mukaan niihin pitäisi tässä yhtiömuotosuunnitelmassa tulla vielä alvit päälle. Koko ehdotuksen matematiikka perustuu siihen, että valtio saadaan luopumaan arvonlisäverosta Guggenheimrakennuksen osalta. Tämä mainitaan kyllä sopimusluonnoksena ehtona sille, että kaupunki ylipäätään sopimusta solmisi, mutta enpä yllättyisi, jos jossain olisi porsaanreikä, joka mahdollistaisi tämänkin tekemisen arvonlisäverosta huolimatta. 130 miljoonasta arvonlisäveroa tulisi 31,2 miljoonaa.

2. Kiinteistöyhtiö ja rakennus

Kaupunki olisi sijoittamassa kiinteistöyhtiöön 80 miljoonaa, säätiö 15 miljoonaa. Säätiö olisi saamassa kiinteistöyhtiöstä 16% omistukseensa, kaupunki 84%. Kiinteistöyhtiö omistaisi 130 miljoonan euron rakennuksen. Rakennuttamiseen tarvittavat lisärahat, 35 miljoonaa, otettaisiin lainana. Säätiön on julkisuudessa esitetty maksavan laina. Tämä ei pidä ainakaan papereiden mukaan paikkansa. Säätiö on ehdottanut maksavansa 1,65 miljoonaa euroa vuodessa vuokraa, joka kiinteistöyhtiön tulisi käyttää lyhentämättömänä lainan takaisinmaksuun + korkoihin. 20 vuoden jälkeen velkaa olisi jäljellä vielä 9 miljoonaa + korot. Eli säätiön osuus lainanmaksusta on alkupääomasta katsoen 20 vuoden aikana 26 miljoonaa. Mikäli säätiö ei enää jatkaisi museon vuokralaisena, nämä jäisivät kaupungin tappioksi. Tämän vuoksi en ole laskenut tätä ”vuokraa” rakennuskuluihin Säätiön osuutena vaan käsittelen asiaa sisäisen vuokran näkökulmasta.

Rakennuksen lisäksi kaupungin maksettavaksi tulisi myös tonttiin liittyvät alueen rakennus- ja liikennekelpoiseksi saattamiskulut, noin 15- 18 miljoonaa. Tämän lisäksi sopimuksessa on kaupungin vastuulle sälytetty kiinteistön normaalit kunnossapito- ja perusparannustyöt. Näitä ei kuitenkaan ole mukaan laskettu. Wow-arkkitehtuurin ollessa kyseessä remontit on aika kalliita. Kiasma on avattu 98 ja se remontointiin taannoin, kuten varmaan useimmat muistavat.

Kaupunki, kustannukset rakennuksesta 95- 118 miljoonaa

  • Tontin rakennuskelpoiseksi saattaminen 15-18 milj
  • Kiinteistövero rakentamisen ajalta, 2,3 miljoonaa, jätetään perimättä, ei laskettu tähän mukaan
  • Rakennukseen 80 miljoonaa (+ korot 1,5% vuosikorolla mikäli rahat tähän lainataan = 100 miljoonaa)
  • Sijoituksella saadaan myös 84%:n omistus perustettavaan kiinteistöyhtiöön

Säätiö, kustannukset rakennuksesta  15 miljoonaa

  • Sijoitus kiinteistöyhtiöön 15 miljoonaa euroa
  • LISÄYS 28.11: Juuri saamani tiedon mukaan Säätiö on lainannut ainakin 7,5 miljoonaa tästä summasta. On siis mahdollista, että säätiöllä ei varsinaisesti ole rahaa tuoda projektiin vaan velkoja, joilla saadaan kaupunki takaamaan ensin 35 miljoonan laina sekä samalla oikeus pantata kiinteistöyhtiön osakkeita muiden velkojen pantiksi. 
  • Sijoituksella saadaan myös 16%:n omistus perustettavaan kiinteistöyhtiöön.
  • Nämä osakkeet voidaan myös pantata muiden velkojen takeiksi. Mikäli kiinteistöyhtiön arvoksi katsotaan 130 miljoonaa (rakennuttamiskustannukset), osakkeiden panttiarvo on 20,8 miljoonaa
  • Maksaa kiinteistöyhtiölle merkittävästi alihintaista maksusuoritusta, jonka sanotaan menevän lainanmaksuun. Laskettu tässä bloggauksessa vuokrana. 20 vuoden jälkeen lainapääomaa olisi jäljellä vielä 9 miljoonaa eli säätiö lyhentäisi lainasta vain 26 miljoonaa.

Kiinteistöyhtiö, kustannukset 43,7 miljoonaa

  • Kiinteistöyhtiön laina 35 miljoonaa + korot 1,5 vuosikorolla = 43,7 miljoonaa
  • Rakennuttaa ja hallinnoi 130 miljoonan arvoista rakennusta
  • Kiinteistöyhtiöllä ei ole lainkaan tuloja, vain velkaa. Kiinteistöyhtiöllä ei ole minkäänlaista budjettia papereissa. Hieman hämäräksi jäi, ohjaako kaupunki Kiinteistöyhtiöön kiinteistön ylläpitoa varten 900 000 euroa vuosittain. Lisäksi Kiinteistöyhtiön osalta epäselväksi jäi kiinteistöyhtiön muut kiinteät kulut välttämättömästä henkilökunnasta kuten palkanlaskennasta jne.
  • Papereiden mukaan kaupunki vastaa kiinteistön korjauskuluista. Isommat korjaukset eivät voi olla 900 000 euron vuosikustannuksissa sisäänleivottuina ihan yleisen kustannustason vuoksi. Tätä summaa ei siis papereista löydy. Arviolta se voi olla 30 vuoden alta mitä tahansa 5 miljoonan ja 50 miljoonan väliltä riippuen siitä, miten hyvin rakennuksen rakentamisessa onnistuttaisiin ja miten hyvin esim. säävaikutukset on pystytty materiaalivalinnoissa ennakoimaan. Koska rakennukseen olisi tulossa niin paljon lasipintaa, on huomioitava myös se, että museotilan vaatima tasalaatuinen lämmitys ja ilmastointi on todennäköisesti tavalliseen rakennukseen verraten kalliimpaa.

3. Sisäisen vuokran perimättä jättäminen

Säätiön velvollisuuksiksi kiinteistöyhtiön ottaman lainan osalta sopimusluonnos toteaa seuraavaa:

”Säätiö suorittaa kiinteistöosakeyhtiölle museotoiminnan aloittamisesta lukien vuosittain 20 vuoden aikana vuokraa 1,65 miljoonaa euroa, sopimuskauden aikana yhteensä 33 miljoonaa auroa, riippumatta kävijämääristä ja kävijöiltä perityn lisämaksun suuruudesta. Tukisäätiö rahoittaa oman osuutensa lahjoituksin sekä varaamalla museolipun hinnasta 3 euroa per kävijä. ”

Ja lisäksi
”Mikäli museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavaa vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle edellä mainituin ehdoin kunnes laina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin. ”

Säätiön maksamaa 1.65 miljoonaan vuokraa tulisi verrata suoraan kiinteistöjen normaaleihin vuokrakuluihin. Kaikki se, mikä jää normaalivuokraan verraten maksamatta on suoraa toimintatukea museon toiminnalle.

Kaupungin kaikki muut toimijat opetusvirastosta terveyskeskuksiin maksavat kaupungin omistamista rakennuksista sisäistä vuokraa, jotta eri hallintokuntien kulurakenne saadaan selville. Vuokra koostuu pääomavuokrasta sekä ylläpitovuokrasta. Ylläpitovuokra muodostuu rakennuksen käyttökelpoisena pitämisen kustannuksista. Käyttäjä vastaa yleensä käyttösähköstä, siivouksesta ja toimintaan liittyvistä järjestelmistä kuten kulunvalvontajärjestelmät, henkilöturvajärjestelmät ja atk-järjestelmät. Minulle jäi epäselväksi, kuka maksaisi ne Guggenheimin tapauksessa.

Kaupungin sisäisen vuokran pääomavuokra lasketaan seuraavasti:
Pääomavuokra muodostuu rakennuksen kulumista vastaavasta poistosta, rakennukseen tehdyn kaupungin suoran investoinnin perusteella lasketusta korosta ja tontinvuokrasta. Poisto määritetään yleensä siten, että kuluvaksi osuudeksi arvioidaan 70% rakennuksen uushankintahinnasta. Poistoaika on yleensä 30vuotta.
Korko lasketaan uudisrakennuksessa rakentamiskustannuksista, peruskorjauksen yhteydessä teknisestä arvosta ja korjauskustannuksista. Kaupunginhallitus määrittää käytettävänkoron. Palvelutilojen osalta on nyt käytössä 3% korko. Tontinvuokran määrittää kiinteistöviraston tonttiosasto yleisentontinvuokrausperusteiden mukaan.

Syöttämällä annetut arvot exeliin, saadaan pääomavuokraksi 20 vuodelle noin 140 miljoonaa euroa. Tässä laskelmassa on käytetty tontin kiinteistöveron arvona mainittua 0,5 milj euroa, vaikka sitä on kritisoitu alakanttiin arvioiduksi. Kaupungin laskelmissa on pääomavuokran määräksi määritelty vain 5,4 miljoonaa. Olen itse käyttänyt hankkeeseen sitoutetun oman pääoman laskennassa summaa 115 miljoonaa kiinteistöviraston ohjeistuksen mukaan – Helsingin kaupungin omassa tiedotteessa jostain syystä 35 miljoonan velkaa ei ole laskettu rakentamiseen sitoutetuksi rahaksi. Mikäli se kuitenkin huomioidaan, pääomavuokran osuus nousee noin 7 miljoonaan.

Arvioiden perusteella kiinteistön ylläpitoon menisi kaupungin rahaa noin 900 000 euroa vuodessa eli 20 vuoden ajalta 18 miljoonaa.

Yhteensä kaupungin normaalin sisäisen vuokran osuus 20 vuoden ajalta  olisi siis 158 miljoonaa euroa. Kustannusperusteinen vuokra olisi 7,9 miljoonaa euroa vuodessa. Säätiön vuokraksi on suunniteltu 1,65 milj / vuodessa eli yhteensä 33 milj euroa.

Kaupungin suora taloudellinen tuki yksityiselle säätiölle vuokranalennusten kautta olisi siis noin 125 miljoonaa, joka tekisi noin 6.25 miljoonan euron verran vuodessa.

On myös esitetty, että vuokrahyvitystä ei voida laskea rakennuskustannusten päälle, mikä olisi validi väite, jos toimija maksaisi kustannusperusteista vuokraa koko rakennuksen kuoleentumisajan. Sisäisellä vuokralla on kuitenkin ollut tarkoitus maksattaa todelliset tilakulut rakennusten käyttäjällä. Tämä periaate on vallalla kaikessa muussa päätöksenteossa, joten pidän tätä kaupungin (Viljasen?) tiedotetta hyvin ongelmallisena tältä osin: ”Tilakustannus on ehdotuksessa haluttu tehdä näkyväksi, vaikka 5,6 miljoonan osuutta ei todellisuudessa budjetoida eikä makseta.”

20 vuoden jälkeen rakennuksen pääomavuokra (=vuokra ilman kiinteistön hoitokuluja) 10 seuraavalle vuodelle olisi  vielä 70 miljoonaa, jonka jälkeen rakennuksen kustannukset olisi vuokralaisen toimesta katettu. Sikäli mikäli siis rakennukseen ei ole tarvinnut tehdä 30 vuoden aikana remontteja – myös niiden hinta tulisi kaupungin sisäisissä vuokrissa tilojen käyttäjän maksettavaksi vuokrien kautta.

Museotoiminnan kustannukset ja lisenssi olisi alunperinkin pitänyt laskea 30 vuoden mukaan, jolloin piilokulut olisi saatu selkeämmin näkyviin.

Sopimusluonnoksessa todetaan myös, että säätiöllä olisi oikeus valita museorakennuksen muut toimijat ja edelleenvuokrata tiloja näille. Tiloja voidaan siis käyttää – ja budjettiehdotuksen mukaan käytetäänkin- tulojen saamiseksi säätiölle. Säätiöllä on sopimusehdotuksen mukaan oikeus pitää kaikki toiminnasta tullut voitto itsellään, sitä ei tarvitse tulouttaa kaupungille. Guggenheimsäätiö voisi siis teoriassa myös vuokrata rakennusta yrityksille suolaista hintaa vastaan sponssoritapahtumia varten – verorahoilla maksetussa tilassa esim. Ferrareiden esittely ei kuitenkaan ehkä ole sitä, minkä vuoksi näin mittavaa vuokrahyvitystä olisi säätiölle suuntaamassa.

 

4. Guggenheimin kävijäennuste ja sen perusteella lasketut lipputulot

 

Guggenheim 2016 ehdotus arvioi museon kävijöiksi, samoin kuin vuoden 2013 ehdotus, 550 000 kävijää. Vuoden 2011 ehdotuksessa kävijäarviosta todetaan seuraavaa: ”Boston Consulting Groupin arvion mukaan Guggenheim Helsingin kävijämäärän odotetaan olevan keskimäärin 500 000–550 000 kävijää vuodessa. Varovainen arvio on 430 000 kävijää ja optimistinen arvio 650 000 kävijää.”

Vuoden 2013 Guggenheimesityksessä kävijöitä arvioitiin tulevan vuosittain 550 000 ja pääsylipputuloiksi arvioitiin 4,7 miljoonaa, nyt uudessa ehdotuksessa pääsylipputuotoksi on arvioitu 1,8 miljoonaa enemmän eli 6,5 miljoonaa. Samassa uuden ehdotuksen paperinivaskassa löytyy kuitenkin tieto Tukholman Moderna Museetin kävijämäärien olleen yli 500 000 vuodessa ja lipputulojen 2,7 miljoonaa. G11 dokumenteista löytyy myös tietoa, että Moderna Museet saa valtiontukea 18 miljoonaa vuodessa ja siellä on 140 työntekijää. Kansallisgalleria on kerännyt viime vuonna kolmeen museoonsa noin 530 000 kävijää, pääsylipputuloja on toimintakertomuksen mukaan tullut 3,3 miljoonaa. Laskelmat pääsylipputuloista vaikuttavat siis monella tavalla ylimitoitetuilta.

Guggenheim on tarkentanut liiputulojensa laskentatapaa ja kertonut laskeneensa sen seuraavallla tavalla:

  • 220.000 kpl normaalihintaista lippua (á 15 euroa)        3,3 milj. euroa
  • 220.000 kpl alennuslippua (á 13 euroa)                     2,9 milj. euroa
  • 110.000 kpl lasten lippua (á 3 euroa)                        0,3 milj. euroa
  • YHTEENSÄ                                                           6,5 milj. euroa

Museotilastojen perusteella on aika helppo paljoksua sekä määrää että lippulajien laatua. Meillä on tyypillistä,li että museoissa käy paljon ilmaiseksi sisään pääseviä koululaisryhmiä. Isojen museoiden kävijätilastoista näkyy, että ilmaiskävijöiden – eli siis lasten ja opiskelijoiden – määrä on museoissa merkittävä. Guggenheimin lukemat perustuvat nk 80% maksuosuuteen. Museotilastojen viiden kävijämäärältään isoimman joukossa pääsylipputulojen määrään ja kalleimpaan pääsylippuun suhteutetut maksuprosentit ovat jotain aivan muuta. Vuoden 2015 tilastoista:

  • Kansallisgalleria 47%
  • Kansallismuseo 29,5%
  • Turun museokeskus 36,5%
  • Luonnontieteellinen keskusmuseo 53
  • Tampereen kaupungin historialliset museot 38%

Tilastokeskus on vuonna 2012 arvioinut, että Helsingissä ilmaiskävijöiden osuus on keskimäärin 45%. Toki Guggenheimehdotuksessa on lähdetty siitä lähtökohdasta, että toisin kuin meillä muutoin, myös lasten sisäänpääsy on maksullista. Tämä varmasti rajottaisi koululaisryhmien käyntiä ja vähentäisi sekä museon kävijöitä että lipputuloja entisestään. Tämän vuoksi luvut eivät ole täysin suoraa verrattavissa, mutta esimerkiksi 60% kertoilmella 550 000 kävijästä syntyisi  vain 4,95 miljoonan lipputulo. Mikäli käytetään Boston Consultin groupin varovaista kävijäennustetta vuodelta 2013 lipputulo olisi 60% kertoimella 3,87 miljoonaa euroa.

Muutoinkin on syytä muistuttaa, että teemaltaan ja konseptiltaan Guggenheimin sanotaan olevan arkkitehtuurin ja designin ympärille keskittyvä museo. On siis erityisen vaikea uskoa, että taidemuseo vetäisi samaa kävijäpohjaa kuin esim. toisena verrokkina kerrottu Eremitaasi, jonka kattavat kokoelmat ovat pikemminkin historiallisia poikkileikkauksia maailman taiteen historiaan.

5. Toimintabudjetti

Kaikkein ongelmallisinta Guggenheimesityksessä on tapa, millä budjetti on esitetty. Vuodet ovat Guggenheimin omienkin laskelmien mukaan tappiollisia. Jotta budjettia voitaisiin verrata edes jossain määriin muihin hankkeisiin, budjetti tulisikin esittää siten, että kulut ja arvioidut tulot sekä tappioriski voidaan erottaa toisistaan selkeämmin sekä sponssorointitulot erottaa museotoimintaan liittyvistä arvioista. Tulojen arvionti on monintavoin ylioptimistinen, mutta olen nyt laskelmassa puuttunut vain kahteen lukuun: pääsylipputuloon (sekä kävijämäärään että maksuosuusprosenttiin) sekä kävijämäärän pienentyessä museokaupan tuottoon, koska en usko pienemmän kävijämäärän tuovan samaa rahaa tavaramyynnistä.

Säätiön ehdotus Lipputulo 60% Varovainen, 80% Varovainen, 60%
Museon toimintamenot / M eur
Näyttelykustannukset 3.2 3.2 3.2 3.2
Henkilöstökustannukset 3.9 3.9 3.9 3.9
Ohjelmisto- ja hallintomaksu 1 1 1 1
Viestintä- ja markkinakustannukset 0.9 0.9 0.9 0.9
Hallintokustannukset 0.4 0.4 0.4 0.4
Muut kustannukset 0.5 0.5 0.5 0.5
Vuokra 1.7 1.7 1.7 1.7
Lisenssimaksu Solomon R. Guggenheim 0.9 0.9 0.9 0.9
Yhteensä 12.5 12.5 12.5 12.5
Kustannukset 20 vuodessa 250 250 250 250
Museon toimintatulot
Pääsylipputulot, arvio 6.5 4.95 5.16 3.87
Museokaupan tuotot, arvio 0.8 0.8 0.6 0.6
Tilojen vuokraus ja tapahtumat, arvio 0.4 0.4 0.4 0.4
Muut tulot, arvio 0.3 0.3 0.3 0.3
Yhteensä 8 6.45 6.46 5.17
Vuosivaje -4.5 -6.05 -6.04 -7.33
Vos tuki – 0,5 kokoelmahankinta 0.7 0.7 0.7 0.7
Sponsorointi 1.9 1.9 1.9 1.9
Voitto/tappio -1.9 -3.45 -3.44 -4.73
Vuosivaje/ 20v -90 -121 -120.8 -146.6
Vuosivaje Vos tuen kanssa /20v -76 -107 -106.8 -132.6

 

Ollakseen oikeutettu VOS- tukeen Guggenheimilla tulisi olla sekä omaa kokoelmatoimintaa että ammattimaista henkilökuntaa. Kokoelmatoimintaan on papereiden ja tiedotustilaisuuden perusteella varattu 0,5 miljoonaa vuodessa vaikka se ei budjetissa näykään. VOS- tuen määräksi on arvioita 1,3 miljoonaa euroa, jolloin sen nettovaikutukseksi voidaan laskea 0,7 miljoonaa euroa.

Sarakkeessa 2 olen kertonut lipputulon 60%:lla, joka sekin on vielä suhteessa muiden museoiden maksuosuuksiin korkea. Sarakkeessa kolme kävijämääräennuste on Boston Consult Groupin vuoden 2011 varovaisen kävijäennusteen mukainen 430 000 kävijää. Olen vähentänyt museotuloa kävijämäärän laskua vastaavan määrän, ja laskenut lipputulot sekä Guggenheimin antaman 80%:n että edellä päättämäni varsin optimistisen 60%:n maksuosuuden mukaan.

Säätiö on kertonut keränneensä 33 miljoonaa joista 15 miljoonaa on varattu rakennuskustannuksiin ja 18,4 miljoonaa vuosittain Solomon R. Guggenheimille maksettavaan lisenssimaksuun. Tämä on Suomen olosuhteissa erittäin hyvin.  Nämä varat on ymmärtääkseni kuitenkin korvamerkitty mainittuihin hankkeisiin, jolloin niitä ei voitaisi käyttää toimintatappioiden korvaamiseen.   On siis myös huomioitava, että toiminnan alkaessa Guggenheimsäätiön vakaavaraisuus on täysin kiinni siitä, kuinka uskottavana budjettia pidetään.

6. Museon tuottoarviot yhteiskunnalle

Koska Guggenheim- esityksen tuotto-arviot on laskettu edellä esitetyillä kävijämäärillä ja on syytä epäillä kävijämääriä, olisin kaivannut panos-tuotoslaskelmien avaamista kuten olen pyytänyt jo vuonna 2013. Näitä ei kuitenkaan ole saatavissa. Myöskään kaupungin omissa selvityksissä ei ole liitteenä esim. laskentataulukoita, mistä annetut numerot graafeihin on saatu toimitettua.

Paperista löytyvien laskelmien mukaan verohyöty kaupungille olisi rakentamisvaiheessa 3,7 miljoonaa ja 20 vuoden toiminta-ajalta 1,3 miljoonaa vuodessa eli 26 miljoonaa. Missään tapauksessa investoinnin ei oletetakaan maksavan itseään takaisin esitetyillä summilla, vaikka sitä samaan aikaan markkinoidaan voimakkaasti talouden pelastajana.

 6. Mielipiteitä uudesta esityksestä

En pidä millään tavoin hedelmällisenä sitä vastakkainasettelua, millä asiasta riidellään mun somekuplassa. Taiteeseen käytetty raha ei automaattisesti ole pois sairailta vanhuksilta, enkä itse vastusta hanketta siksi, että vastustaisin taidetta. Olen taiteen suurkuluttaja ja kierrän itse kaikki kaupungissa olevat taidenäyttelyt vähintään kerran sekä käyn pienemmissä yksityisissä gallerioissakin lähes viikottain. Tämä esitys vain ei esityksenä vakuuta sen paremmin hintansa kuin konseptinsa puolesta.

Itse koen myös aika ongelmallisena sen peruslähtökohdan – joka tuntuu olevan ihan kauttaaltaan hyväksytty – että Helsingin tarvitsisi saada tänne satojatuhansia lento- ja risteilymatkustajia lisää vuosittain. Koen näiden tavoitteiden sisältävän myös paljon vastakkaisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemispyrkimysten kanssa.

Guggenheimsäätiön uusin esitys on pyrkinyt esittämään numeroita siinä valossa, että Guggenheimsäätiön osuus riskeistä ja maksuista olisi merkittävä. Laskelmien mukaan on kuitenkin selvää, ettei Solomon R. Guggenheim- säätiöllä ole aikomustakaan aidosti kustantaa museon toimintaa, vaan pikemminkin rahastaa sillä. Suomalaisen säätiön toimintabudjetti taas perustuu sekä valtionavustukseen että lahjoituksena saataviin sponssorituloihin. Säätiön oma varallisuus ei missään nimessä vastaa hankkeen muita mittasuhteita. Säätiö on kertonut keränneensä 33 miljoonaa euroa rahaa 350 miljoonan hankkeeseen. Samalla suhteella ei mikään yritys saisi yksityisiltä tahoilta lainaa. Ei ainakaan näillä laskelmilla.

Erityisesti paheksun sitä, että sisäisen vuokran arvoa sekä kaupungin tarjoamaa vuokranalennusta ei ole kirjattu toimintabudjettiin vastoin kaupungin kaikkia muita rakennusinvestointipäätöksiä.

Laskutoimituksien perusteita ei myöskään esityksissa avattu riittävällä tarkkuudella, jonka vuoksi niitä on todella vaikea tarkastaa ja arvioida. Guggenheimin kävijäennustetta on verrattu mm. Tanskalaiseen Lousiana- museoon, jonka pääsylipputulot eivät ole julkisia. Pidän  tarkastuskelvottomia verrokkeja vakavasti avointa päätöksentekoa uhkaavina. Lousianan toiminnasta voidaan kuitenkin netin perusteella todeta, että nyt HAMissa nähtävillä oleva Kusaman näyttely on sielläkin tuonut ennätyskävijät. Taiteessa tärkeää on taide, ei seinät. Hamin vuosibudjetti on noin 6 miljoonaa, se kattaa myös vuokrakulut. Suhteessa budjettiinsa Hamin viimeinen vuosi (Ai Wei Wei!) on ollut aivan huikeaa niin näyttelyiden tason kuin kävijöiden määrän suhteen. Odotan innolla myös Amos Rexin avautumista – rohkenen veikata, että se tulee yllättämään kaikki kävijämäärillään, koska museolla on jo entuudestaan vahvaa näyttöä siitä, miten kävijöitä houkuttelevia ja taiteen kannalta merkittäviä näyttelyitä rakennetaan.

En usko että Helsinki tarvitsee Guggenheimia yhtä paljon kun Guggenheim Helsinkiä.

 

7. Lisäys 29.11.2016

 

Guggenheimsäätiö on vastannut tähän kirjoitukseen täällä. Tässä vastineeni Guggenheimin vastineeseen:

1. Tilakustannukset

”Tilakustannusten kattaminen ei tarkoita samaa kuin ”100 miljoonan suoran taloudellisen tuen antaminen perimättä jätettyinä vuokrina”,”

Kyllä, sitä se nimenomaan tarkoittaa, silloinkin kun sitä ei varsinaisesti makseta yhtiön tai säätiön tilille. Tämän vuoksi tilakustannukset lasketaan näkyviksi _kaikissa_ muissakin kaupungin projekteissa – se joka tiloja käyttää maksaa niiden kustannukset alkaen niihin sidotusta pääomasta päätyen niiden ylläpitoon.
Vaikka pääomavuokraa ei perittäisi jollain erillispäätöksellä, ylläpitovuokra tulee kirjata kaupungin budjetissa jollekin momentille ja rootelille. Sen paremmin kaupunki kuin säätiökään ei ole esityksen liitteissä käsitellyt tätä asiaa.

2. Kiinteistölaina

Kommentti liittyen facebookketjuun: 15 miljoonan laina Herlinin ja Erkon säätiöiltä ei ole lahjoitus vaan laina. Lahjoitusosuus on siis laskennallinen korkojen osuus 2,38 miljoonaa euroa (1,5% korolla). Lainanmaksua varten säätiön tulisi esitetyn budjetin lisäksi saada vielä 750 000 euroa tuloja

 

3. Lisenssimaksu ja säätiön keräämät lahjoitukset + muu varallisuus

Ilmoitatte nyt, että säätiö on kerännyt lahjoituksina yhteensä 18,4 miljoonaa lisenssimaksua. a) onko joku ulkopuolinen taho nähnyt tilinne koska annoitte ymmärtää ja olette sanoneet keränneenne 33 miljoonaa euroa rahaa. Olen ymmärrettävistä syistä epäluuloinen sen suhteen, että tämäkään pitää paikkaansa. Miksi lahjoitussummat eivät ole julkisia? ja b) mikä on säätiön muu varallisuus?

4. Onko lisenssimaksu vuosimeno?

Omissa tiedotteissanne olette kertoneet sekä lisenssimaksua maksettavan vuosittain kävijöihin suhteutettuna että myös että se maksetaan erikseen vuosittain. Nyt väitätte, että tämä ei kuulu vuosittaisiin kuluihin. Omien tiedotteittenne perusteella katson sen olevan vuosikulu siinä missä muutkin lasketut vuosikulut koska se kuitenkin tulee maksaa.

5. Tulojen erittely budjetissa

Museon vuosittaisiin tuloihin ei voida laskea 1,9 miljoonan lahjoitus/sponssorointituloa. Lahjoitus- ja sponssorointituki on luonteeltaan erilaista kuin toimintatuotto. Tämän vuoksi olen erottanut sen ja vos-tuen, joka varmistuisi vasta vuosi ennen toiminnan aloittamista käyttöbudjetista. Olen myös perustellut sen, miksi olen toiminut näin, pidemmin bloggauksessani

6. Kokoelmahankinnat ja VOS tuki

Sanotte nyt, että kokoelmahankintoihin mainittua 0,5 miljoonan euron vuosimäärää ei tule yhdistää Vos tukeen. Seison korjattuna, vuosittaiset kustannukset kasvavat siis tämän vuoksi 0,5 miljoonaa ja vaje (ilman lahjoituksia ja vos tukea) kasvaa 0,5 miljoonaa

7. Käsitys laskennallisista tilakustannuksista pääomavuokran osalta

Laskennallisten tilakustannusten kohdalla olen selventänyt miksi koko sidottua pääomaa, 115 pitäisi myös tässä hankkeessa käyttää pääomavuokran määränä koska lainaa rakennukseen ei ota Säätiö vaan kaupungin pääosin omistama kiinteistöyhtiö.

8. Solomon R Guggenheimin saama etu 38,4 miljoonaa, ei 48,4 miljoonaa

Solomon R Guggenheimin osalta myönnän kirjoitusvirheen, olen korjannut sen bloggauksen. 38,4 miljoonaa on todellakin oikea summa. Pahoittelen tätä virhettä.

9. Kävijämäärät, lipputulot ja maksuosuuden arviointi

Lippukertymien ja niiden vaikutusten osalta on todellakin niin, että koska toimintanne ei ole ollut avointa tai sisältänyt suoraa vaihtoehtoisia malleja, ja koska on syytä epäillä sekä kävijämääriä että maksuosuuksia, näitä olen joutunut arvioimaan eri tavoin. Olen selittänyt arviointitapani kyllä sekä myös antanut kolme eri vaihtoehtoa. Olette perustelleet 80% maksuosuutta sellaisella museolla, jonka toiminnan numerot eivät ole julkisia ja nyt moititte minua siitä, että olen joutunut tekemään päätelmiä julkisen datan – siis museotilaston perusteella. Harmillista kyllä omassa ehdotuksessanne ette ole avanneet esittämienne lukujen taustoja.
Mielelläni kuulisin, miten erilaisissa kävijäennusteiden vaihtoehdoissa toiminta sopeutuisi vastaamaan vähentyneitä tuloja. Kyse on kuitenkin miljoonista vuodessa, kuten myös kaupungin selvityksestä nähdään.

 

10. Lopputulemat

Budjetin epävarmuustekijöiden vuoksi ja koska säätiömuotoisen yhtiön talous ei ole julkista, ja koska kerrotte keränneenne vain 18,4 miljoonan omaisuuden yli 350 miljoonan projektin pyörittämiseen, budjettia tulee tarkastella samalla kriittisyydellä kuin sitä tarkasteltaisiin mikäli kyseessa olisi jokin muu turistikävijöitä houkutteleva vaihtoehto. Esim. konseptihuvipuisto tai kylpylä tms. Vain se, että kyseessä on taide ja korkeakulttuuri ei oikeuta normaalia lepsumpaan talouden tarkasteluun.

Lisäys 30.11: Päivitin edellä kuvatun laskutaulukon annetuilla uusilla numeroilla

Säätiön ehdotus Lipputulo 60% Varovainen, 80% Varovainen, 60%
Museon toimintamenot / M eur
Näyttelykustannukset 3.2 3.2 3.2 3.2
Henkilöstökustannukset 3.9 3.9 3.9 3.9
Ohjelmisto- ja hallintomaksu 1 1 1 1
Viestintä- ja markkinakustannukset 0.9 0.9 0.9 0.9
Hallintokustannukset 0.4 0.4 0.4 0.4
Muut kustannukset 0.5 0.5 0.5 0.5
Vuokra kiinteistöyhtiölle 1.65 1.65 1.65 1.65
Lisenssimaksu Solomon R. Guggenheim 0.9 0.9 0.9 0.9
Kokoelmahankinta 0.5 0.5 0.5 0.5
Lainanmaksu / 15 milj 20v 0.75 0.75 0.75 0.75
Yhteensä 13.7 13.7 13.7 13.7
Kustannukset 20 vuodessa 274 274 274 274
Museon toimintatulot
Pääsylipputulot, arviolta 6.5 4.95 5.16 3.87
Museokaupan tuotot, arviolta 0.8 0.8 0.6 0.6
Tilojen vuokraus ja tapahtumat, arvio 0.4 0.4 0.4 0.4
Muut tulot, arvio 0.3 0.3 0.3 0.3
Yhteensä 8 6.45 6.46 5.17
Vuosivaje -5.7 -7.25 -7.24 -8.53
Vos tuki 1.3 1.3 1.3 1.3
Sponsorointi 1.9 1.9 1.9 1.9
Voitto/tappio -2.5 -4.05 -4.04 -5.33
Voitto/tappio 20v -50 -81 -80.8 -106.6
Vuosivaje ilman sponsorointia/ 20v -114 -145 -144.8 -170.6

Linkkilista:

Guggenheim 2011 ehdotus, kh:n liitedokumenteissa
Guggenheim 2013
Guggenheim 2016
Helsingin kaupunginvaltuuston esityslista liitedokumentteineen