Työttömyyden hoito on päin persettä – tehdään korjaussarja!

tyottomyydenkorjaussarjaTämän kirjoituksen myötä haastan kaikki julkaisemaan ehdotuksia, jotka johtavat siihen, että työttömyyden hoito laitetaan kuntoon. Kirjoita kannanotto Facebookiin, mielipidekirjoitus lehteen tai jos bloggaat, ota aiheeksi Työttömyyden korjaussarja. Tässä kirjoituksessa nostan pari epäkohtaa, joihin ehdotan parannusta, jatkakaa te samaan malliin.

Työkykyisiä ja osaavia työttömiä pakotetaan työskentelemään palkatta

Työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja palkkatuki ovat tarpeen silloin, kun henkilö koulutuksen tai työkokemuksen puuttumisen vuoksi tarvitsee erityistä tukea ja opastusta työn tekemiseen. Tämä edellyttää myös, että kyseessä on työ, jota ei voi oppia muutamassa päivässä. Tällainen työhön opettaminen kuuluu lain mukaan työnantajan tavallisiin velvollisuuksiin. Tuetut työskentelyn muodot ovat tarpeen myös silloin, kun henkilöllä on todistetusti työkykyä alentava sairaus tai raskas elämäntilanne. Nimensä mukaisesti kuntouttavan työtoiminnan tulisi olla kuntouttavaa ja työkokeilun tarkoitus on selvittää, mikä on henkilön työkyky ja -halu kyseisiin tehtäviin.

Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan tulokset ovat surkeita: vain 5-7 % siihen osallistuvista jatkaa opiskelemaan tai aloittaa palkkatyön (THL:n tutkimus, joka on nyttemmin poistettu verkosta). Työn palkattomuuteen täytyy olla aina erityinen, työntekijästä johtuva syy. Esimerkiksi yrityksen varattomuus ei ole peruste, jonka vuoksi voi käyttää ilmaistyövoimaa.

Valitettavasti liian monet yrittäjät ja suuretkin yritykset pyrkivät käyttämään tietoisesti väärin näitä työttömän tueksi tarkoitettuja vaihtoehtoja. Näin on toiminut mm. Fazer, joka haki palkattomaan työhön työpaikkailmoituksen mukaan täysin työkykyisiä ja hommat nopeasti oppivia henkilöitä. Pienyrityksistä viimeisin esimerkki tulee Lahdesta, jossa kokoomuspoliitikko McCarron halusi saada ilmaiseksi työntekijän matkatöihin myymään koruliikkeensä koruja. Jutun käänteistä voitte lukea Sakari Timosen blogista.

Hävyttömyyden huippu saavutettiin, kun McCarron omalla Facebook-sivullaan todisti, että ”Kilpailu ei vääristy, koska jokaisella firmalla on tasavertaisen mahdollisuudet tehdä työkokeilusopimuksia työvoimatoimiston ja työnhakijan kanssa.” (Suora lainaus, typo alkuperäinen, kuvankaappaus löytyy). Kaikki on siis hyvin, koska työttömiä saavat kaikki työnantajat riistää tasapuolisesti?

Tunnen paljon yrittäjiä, jotka eivät halua hyväksikäyttää työttömiä. Heidän kannaltaan on epäoikeudenmukaista, että hävyttömät yrittäjät saavat röyhkeydestään kilpailuetua.

Nämä työttömyyden hoitokeinot toimivat itseään vastaan silloin, kun ne eivät kohdistu henkilöihin, joilla on aito tarve tuetulle työlle. Työttömiä pakotetaan työttömyysturvan menettämisen uhalla työskentelemään ilmaiseksi töissä, jotka he osaavat ja kykenevät tekemään täysin palkatun työntekijän veroisesti. Tämä on väärin työntekijöitä kohtaan ja lisäksi se vähentää palkattujen työntekijöiden tarvetta, eli vähentää työpaikkoja.

Korjaussarja: Tuetun työn muodot palautetaan alkuperäiseen tarkoitukseensa ja osallistumisen tulee olla vapaaehtoista. Ihmisiä ei saa pakottaa tekemään heille turhaa ja tarpeetonta työtä, josta joku toinen kerää hyödyn. Tuettua työvoimaa käyttäviä työnantajia täytyy ankarasti velvoittaa myös palkkaamaan työntekijöitä, tuettujen työntekijöiden ketjuttaminen täytyy estää.

Kukaan ei palkkaa työtöntä

Kirjoitin tästä aiheesta viime viikolla, jos se jäi lukematta, voit katsoa sen täältä. Työttömiin kohdistuu ennakkoluuloja, joiden vuoksi heitä syrjitään työhön otossa. Kun työpaikkoja on vähän, työnantajilla on mistä valita. Jostain syystä työpaikkaa pidetään tärkeänä osoituksena osaamisesta ja työkyvystä, vaikka se ei siitä välttämättä kerro yhtään mitään. Muistutan tässä välissä, että meillä on talousasioissa oikeistoliberaali hallitus. Oikeistoliberaalissa talousajattelussa työttömyyttä tarvitaan AY-liikkeen, palkkojen ja inflaation kurissa pitämiseen. Joten ei kannata ihmetellä, miksi tämän hallituksen valitsemat keinot ovat työttömiä kyykyttävää tempputyöllistämistä, joka ei Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaankaan johda halutun työllistämistavoitteen täyttymiseen.

Itse pyrin pois työttömyydestä palkkatukityön avulla, vaikka en käytännössä täytä palkkatukityön ehtoja. Minulla ei ole mitään työkykyä alentavaa seikkaa tai puutetta osaamisessa. Minulla on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja olen täysin työkykyinen. Työpaikkojen puute on syynä siihen, että olen työtön. Olen kuitenkin pakotettu hakeutumaan palkkatuella töihin, koska se on käytännössä ainoa keino minulle päästä takaisin työmarkkinoille. Tarve päästä takaisin töihin ylittää tässä periaatteellisuuteni ja olen myös menossa työhön, jota pidän yhteiskunnallisesti tärkeänä ja merkityksellisenä.

Kun minulla on työpaikka, työnantaja uskoo minun olevan osaava ja pätevä. Tämä jos mikä on tempputyöllistämistä, sillä ei minussa mikään muutu tai kehity puolen vuoden työrupeaman aikana, kun takana on viisinkertainen määrä relevanttia työkokemusta.

Palkkatuessa, palkattomista töistä puhumattakaan, on se ilmeinen vaara, että sinulta totutaan odottamaan ilmaista työpanosta kerta toisensa jälkeen. Yhteiskunnan tila on sellainen, että työttömiä pidetään syypäinä työttömyyteensä. Tästä johtuu oletus, että töihin otettava työtön on aina kiitollinen ja tätä kiitosta peräänkuulutti viimeksi ilmaistyöntekijöitä hyväksikäyttänyt McCarron. En minä ainakaan ole kiitollinen, ennen kuin saan palkkatyön. Minä olen helvetin vihainen ja pettynyt siihen, että hyvillä arvosanoilla suoritetusta soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ja hankitusta relevantista työkokemuksesta ja osaamisesta huolimatta jään vaille odottamaani taloudellista hyötyä.

Työttömän syyllisyyttä korostaa se tapa, joilla työttömiä ”palvellaan”. Eräs ystäväni sai kutsun TE-toimiston yleisinfoon, jossa ensimmäinen kohdattu henkilö oli ovella kädet puuskassa seissyt vartiointitoimiston vartija. Ystäväni kysyi minulta jälkikäteen, oliko vartija siellä turvaamassa häntä vai häneltä. Vastasin, että todennäköisesti vartija oli turvaamassa työntekijöitä häneltä. Sitten nauroimme yhdessä tilanteelle.

Jako työttömiin ja työssä oleviin on todellinen myös työpaikoilla. Olen ollut huomaavinani, että työttömäksi jääneiden kohtalosta tai jatkuvasti pelkkiä lyhyitä sijaisuuksia saavista puhumista vältellään työpaikoilla. Useimmat vakituisessa työssä olevat joutuvat ratkaisemaan henkisen ristiriidan oman työllisyytensä ja toisten työttömyyden välillä jotenkin. Yksi tapa käsitellä asiaa, on uskoa vakaasti työttömyyden johtuvan työttömien ominaisuuksista. Tässä ilmapiirissä, jossa jokainen pelkää työpaikkansa puolesta ainakin vähäsen, pelätään myös työttömyyden tarttumista. Työttömyyden syiden liika ymmärtäminen voi johtaa siihen, että raja työttömän ja työssä olevan välillä hämärtyy. On lähes pakko uskoa siihen, että oma työllisyys ei johdu sattumasta, vaan omista ominaisuuksista. Koska muutenhan joku työtön tai pätkätyöläinen voisi tehdä kyseisen työn ja voisi itse jäädä työttömäksi.

Näin uskovat ihmiset on helppo saada kannattamaan mitä tahansa toimenpidettä, joka syventää erottelua työttömien ja työssä olevien välillä. Työttömiä nöyryyttäviä ilmaistöitäkin kannatetaan, koska halutaan uskoa työttömiltä puuttuvan jonkun sellaisen ominaisuuden tai kyvyn, joka palkkaa saavilla työntekijöillä on.

Korjaussarja: Luovutaan työvoiman tarjonnan sekä työttömien ominaisuuksien käyttämisestä työttömyyden selittäjinä. Luovutaan työttömien syyllistämisestä.

Jos yhteiskunnalla on resursseja kysellä kaikilta työttömiltä neljä kertaa vuodessa, miksi he ovat työttömiä, eikö kyselyitä ei voisi kohdistaa työnantajiin? TE-toimisto voisi tutkia jokaisen valinnan yhteydessä, jätettiinkö työtön valitsematta oikeasta syystä. Minä ainakin olen ehdottomasti sitä mieltä, että minut olisi pitänyt ottaa töihin joka kerta, kun hain työpaikkaa. Ei tämä asiantila minun mielipiteestäni ole kiinni.

Lisäksi työttömien palkkaamista voisi edistää siten, että palkan sivukuluihin saisi tukea ensimmäisen palkkausvuoden ajan. Vaikka periaatteessa vastustan yritystukia, en keksi työttömien palkkaamiseen edistämiseksi tämän reilumpaa keinoa. Syy työttömien palkkaamatta jättämiseen on syrjintä, joten siksi tarvitsee käyttää positiivisen syrjinnän keinoja. Jos rinnakkain on ehdot täyttäviä, sopivia hakijoita, pitäisi työnantajan saada suosia työtöntä, vaikka tällä olisi vähemmän kokemusta.

 Paremmaksi lopuksi

Toivon, että tämä kirjoitus toimii ajatusten herättäjänä. Onhan hallituskin peräänkuuluttanut ajattelua ”laatikon ulkopuolelta”. Annetaan sitä heille ja toisillemme. Tehdään ehdotuksia, jotka meidän työttömien sekä työttömyyttä tuntevien kokemusten mukaan toimisivat nykyisiä keinoja paremmin!

#työttömyydenkorjaussarja, #tyottomyydenkorjaussarja