Pieni vaaliopas kuntavaaleihin

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut. Joissain somekuplissa, niinkuin allekirjoittaneen, vaalit ovat näkyneet jo kuukausitolkulla. Tavan kuntalaiselle tämä kaikki taitaa tulla silti vähän yllättäin. Kuunneltuani taas muutoin ihan täyspäisten aikuisten juttelevan bussissa kuinka ”äänestävät aina eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa eivät viitsi” tuli mieleen, että aika moni ei edes tiedä mitä kunnissa päätetään ja mitkä taas ovat valtion hommia. Tässäpä siis pieni tiivistys siitä, miksi sinunkin kannattaisi käyttää äänioikeuttasi. Aloitetaanpa ensin perusteista:

Verot

Kunnalla on oikeus kerätä asukkailta veroja. Kunnallisvero on tasavero, jota kerätään samalla prosentilla kaikilta. Valtio verottaa tämän lisäksi 16 900 euroa ylittävistä vuosituloista veroa, joka kasvaa tulojen kasvaessa.  Ansiotuloista tehdään kuitenkin automaattisia vähennyksiä, jonka vuoksi 3000 euroa kuussa tienaavan bruttotuloista laskettu kunnallisveron osuus on Veronmaksajien keskusliiton mukaan 16,3 %  ja valtion tuloveron osuus vain 1,5 % .

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/

Useimmat ihmiset maksavat siis valtaosan veroistaan kuntaan.  Tämän, jos minkä, pitäisi havahduttaa ihmiset ymmärtämään, että kuntavaalit itseasiassa ovat ne vaalit, joissa päätetään verojen käytöstä. Omat veromääränsä voi vilkaista edellisestä veropäätöksestä, jos haluaa ihan tarkat prosentit omasta tilanteestaan.

Mennäänpä sitten kuntapäätöksen kiemuroihin

Valtuusto

Kunnan- tai kaupunginvaltuusto valitaan neljän vuoden välein vaaleilla. Valtuuston koko määräytyy asukkaiden mukaan ja se on 13-85 jäseninen. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginhallituksen.

Lisäksi näissä vaaleissa joissain kaupungeissa, kuten Helsingissä, valtuusto valitsee myös kaupungille neljäksi vuodeksi pormestarin. Pormestaria ei vielä toistaiseksi voida valita suoralla kansanvaalilla. Puolueet ovat ainakin Helsingissä sopineet keskenään, että suurimman äänisaaliin saanut puolue valitsee keskuudestaan pormestarin. Juridisesti pormestarin valitsee siis vaaleilla valittu valtuusto.

Valtuuston tehtävänä on päättää kaupungin budjettivarojen käytöstä. Lisäksi lakisääteisesti valtuuston on asettettava muutamia toimielimiä kuten kunnanhallitus sekä tarkastuslautakunta kunnan toimintoja valvomaan.  Lisäksi on myös vaatimuksia muista valvontaelimistä, jotka useimmiten ovat lautakuntia. Useimmissa kunnissa näitä luottamuselimiä – eli lautakuntia tai johtokuntia – on kuitenkin merkittävästi enemmän. Niissä toimivat henkilöt nimitetään kunkin valtuustoryhmän toimesta. Lauta- ja johtokuntien jäsenten ei tarvitse olla valtuutettuja.

Valtuuston päätösvalta

Laki säätelee kunnan tehtäviä siten, että se velvoittaa kunnat järjestämään mm. opetusta, terveydehuoltoa tai ylläpitämään katuja. Valtiollisesti säädellään minimitaso, jota kuntien tulee noudattaa, mutta kunnat voivat – ja poikkeavatkin – näistä useimmiten valtuuston päätöksillä parempaan suuntaan. Lisäksi kunnilla on varsin itsenäisesti oikeus järjestellä näitä palveluita haluamallaan tavalla.

Valtuustolle kuuluvia rahapäätöksiä ovat mm. päätökset kunnan palveluista sekä niistä perittävistä maksuista. Valtuustot päättävät päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten määrän ja sijainnin, sekä toki myös kaavoitusasiat.

Valtuustojen vallassa on se, millaista kuntalaisten arki on. Siksi kuntapäättäjien valintaan kannattaa uhrata hieman aikaa.

Vaalit, lyhyt oppimäärä

Kuntavaalit järjestetään vuonna 2017 siten, että ennakkoäänestysmahdollisuus Suomessa on 29.3.-4.4.2017 ja varsinainen vaalipäivä 9.4.2017. Varsinaisena vaalipäivänä äänestää voi ennalta määrätyissä äänestyspaikoissa klo 9-20 välisenä aikana.

Ennakkoäänestyksen aikana äänensä voi antaa missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa – siis myös toisessa kaupungissa. Kaikki ennakkoäänestyspaikat on listattu täällä. Varsinaisena äänestyspäivänä voit äänestää vain siinä pisteessä, joka kotiisi kannetussa lapussa on mainittu.

Äänestämään mennessäsi tarvitset mukaasi vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.  Myös ajokortti käy.

Vaalitapa eli miten äänet muuttuvat vaalitulokseksi

Suomessa käytössä on suhteellinen vaalitapa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaat saavat järjestysluvun, jolla perusteella heidät valitaan valtuustoon. Järjestysluku määräytyy siten, että eniten ääniä saanut puolueen tai vaalilistan ehdokkaan järjestysluvuksi määritellään koko listan (eli useimmiten puolueen) kaikkien ehdokkaiden kaikkien äänien määrä. Toinen listalla saa taas järjestysluvun, jossa kaikki äänet jaetaan listasijoituksella 2. Jakajana käytetään siis aina puolueen sisäistä järjestystä. Eli 100 000/1, 100 000/2, 100 000/3 jne. Nämä vertailuluvut laitetaan sitten järjestykseen ja ne, joilla on suurin vertailuluku valitaan valtuustoon. Muutamia henkilöitä valitaan myös varasijoille.

Tämä tarkoittaa siis käytännössä myös sitä, että jokainen tietylle ehdokkaalle annettu ääni auttaa myös hänen vaalilistaansa menestymään. Valitettavasti tämä myös tarkoittaa sitä, että jotkut ehdokkaat jäävät rannalle, vaikka ovat saaneet enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin vetävämmän puolueen ehdokkaat.

Puolueen valinta

Suhteellisen vaalitavan takia tärkeää on ensin valita puolue, jolle äänensä haluaa antaa. Jos oma puolue ei ole tiedossa, sitä voi yrittää etsiä Iltalehden puoluevaalikoneesta. Kannattaa kuitenkin huomata, että aika iso osa vaalikoneiden kysymyksistä on joko yleisiä arvokysymyksiä tai asioita, joita ei lainkaan päätetä kunnanvaltuustossa. Jos Iltalehden puoluevaalikoneesta haluat valita vain oikeasti kunnassa päätettävät asiat, skippaa kysymykset 2, 7, 8 ja 19.

Puoluevaalikoneen kysymykset on aseteltu siten, että niiden perusteella on todennäköistä saada vastaukseksi se puolue, jonka arvoja eniten kannattaa. Kysymyksen asettelu on tämänkertaisista vaalikoneista selkein, jonka vuoksi tämä on tällä kertaa ainoa vaalikone, jota voin suositella näinkin pienillä varauksilla.

Ehdokkaan valinta

Kun puolue on valittu, on aika valita ehdokas.

Voit tietenkin yrittää käyttäää vaalikoneita, mutta tällä kertaa vaalikoneiden kysymyksenasettelu tuntuu minusta erityisen epäonnistuneelta niin laajalti, että en linkitä yhteenkään. Esim. Iltalehden vaalikoneen 25:stä kysymyksestä kahdeksalla ei ollut mitään tekemistä kuntapäätöksen kanssa – kysymykset esim. Eutanaasiasta eivät kuulu valtuutettujen päätettäviin asioihin. Ylen vaalikoneessa, riippuen siitä miten kysymys ymmärretään, valtuustoon liittymättömiä kysymyksiä oli 11-13 kolmestakymmenestä. Lisäksi kysymyksen asettelu on ollut koneissa moninpaikoin niin hämärää ja epäselkeää, että täysin päinvastaista mieltä olevat ovat voineet vastata täysin identtisesti.

Vaalikoneen avulla saatat saada suuntaa-antavan tiedon siitä, ketkä edellä valitsemasi puolueen ehdokkaista ovat lähimpänä arvojasi. Ei kannata tyytyä sihen koneen ja median sinulle valitsemaan ensimmäiseen, vaan katsoa esim. 3-4:n ehdokkaan nettisivut varmistaakseen, että ehdokkaan arvot kohtaavat omiesi kanssa. Kysymyksenasettelu sekä toisten valitsemat kysymykset jättävät paljon olennaisia kysymyksiä esittämättä.

Jos sinua siis kiinnostaa esimerkiksi se, millä lailla asuinpaikkasi lähiseudulle kaavoitetaan pyöräteitä tai missä on lähin lastentarha, lähetä kysymys muutamille ehdokkaille. Olen niin tylyä koulukuntaa itse, että jos ehdokas ei vastaa, tai vastaa ilmeisellä copypasteviestillä (”kiitos viestistäsi. Tutustun siihen paremmalla ajalla”) voi aika surutta olettaa, että sama ylimielinen meno jatkuu myös vaalien jälkeen. JSSAP. Jos ehdokkaasi kertoo kantansa, hän saattaa hyvinkin olla äänesi arvoinen.

Pohdiskelevammille suosittelen lisäksi sitä, että otatte jostain riippumattomasta lähteestä selvää, mitä ehdokkaasi ovat aikaisemmin luottamustoimissaan tehneet. Helsingissä, esimerkiksi, tämä käy helpoiten syöttämällä päätöstietohakuun ehdokkaan nimi. Kukaan ei kiellä ehdokasta valehtelemasta vaalimarkkinoinnissaan – ja sitä tapahtuu kyllä valitettavan paljon.

Äänestämättä jättäminen

Kunnallisvaaleissa 2012 vain 58,2 % äänioikeutetuista käytti ääntänsä. Tilastojen perusteella aktiivisimmin äänestävät eläkkeellä olevat. Voidaan siis ihan perustellusti sanoa, että jokainen alle eläkeikäinen, joka jättää äänestämättä, haluaa, että eläkeläinen päättää hänen arjestaan. Minä en halua. Haluatko sinä?

Disclaimer

En ole ehdolla kunnallisvaaleissa, mutta olen vaalipäällikkönä tässä kampanjassa:
Otso Kivekäs (653, Helsinki, Vihreät)
Ämmien tiimissä on myös kaksi ehdokasta
Wilma Karikko (346, Tampere, Vasemmistoliitto)
Susanna Salokannel (144, Tuusula, Vihreät)