Pysyvä kesäaika ei uhkaa unta

sanky3koira
Kuva: Susanna Salokannel

Nyt kun kellojen siirrosta ollaan vihdoin luopumassa, Liikenne- ja viestintäministeriö avasi Ota kantaa- palveluun kesäaika vs talviaikakyselyn. Kysely on täysin amatöörimäisesti toteutettu, koska yksi henkilö voi täyttää sen useita kertoja. Sama ongelma oli myös EU:n aikaisemmassa avoimessa nettikyselyssä, jonka pystyi täyttämään lukuisia kertoja. Kyselyn arvoa tulisikin mitata siitä näkökulmasta katsoen. Huomiota herättää myös se, että sen avaajana toimii nimenomaan Liikenne- ja viestintäministeriö. Tämä selittää sen, miksi kyselyssä on niin suuri merkitys talouspolitiikalla – kyselyn tähtäin ei siis ensisijaisesti ole kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen, vaan talouteen ja kilpailukykyyn liittyvät aspektit.

Aihe on kuuma, ja se kuumentaa tunteita koska jokaisella meistä on siihen jonkinlainen kosketuspinta.

Yhden asiantuntijan valta mediakeskustelussa on liian suuri

Olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että aina kun ollaan tekemässä päätöksiä, tieteellisen datan tuominen keskusteluun on hyvästä. Kellonaikaan liittyvää mediakeskustelua tuntuu kuitenkin hallitsevan yksi ainoa asiantuntija, THL:n tutkija Timo Partonen, jonka mielipiteitä julistetaan ”tutkijoiden kantana”, vaikka haastateltavana on useimmiten ainoastaan Partonen. Lähdin selvittelemään pub medistä, onko tieteellinen data todellakin näin yksimielinen asiassa. Ja eipähän se ollut. Tutkimukset, joihin Partonen itse on osallistunut eivät ainakaan kiistatta tue hänen varmoina esittämiään mielipiteitään.

Kaikki Partosen omat tutkimukset ovat ainakin pub.medin mukaan ymmärtääkseni olleet haastattelututkimuksia ja osallistujamääriltään varsin pieniä verraten löytämääni Norjalaistutkimukseen, jossa tietoa oli saatavilla 50 000 ihmisestä. Norjassa tutkittiin unta ja uniongelmia maantieteellisesti vastaavissa olosuhteissa, kuin mistä Suomessa puhutaan: Talvella päivänvaloa on vain 3 tuntia ja kesällä 21. Tutkimuksessa tutkittiin 50 000 ihmisen tietoja siten, että tutkittavilla ei ollut etukäteen mitään tietoa siitä, mitä tutkimuksella haetaan. Kun tutkittavia ei johdateltu, mitään korrelaatiota unen ja vuodenaikojen välillä ei löydetty.

Myös ilta- ja aamuvirkkuja nuoria ja heidän nukkumistaan on tutkittu Suomessa, ja tutkimuksessa pyrittiin löytämään myös auringon valoon liittyviä korrelaatioita. Näitä ei kuitenkaan oikeasti tilastodatasta löytynyt.
”Several geographical factors appear to have an influence on circadian preferences. For instance, a marked delay in diurnal activities was observed in local young people when moving from East to West, from South to North and from towns to villages within the same time zone in the Russian Federation [6]. Other studies have also reported variations in morningness-eveningness according to climate and geographical region [30,31]. Southern Finland has a relatively northern and western (relative to the time zone) location, which favors E-types [6]. This may have had some effect on circadian preferences in the present data. However, we assume that non-regional factors might be more influential in the findings.”
Partonen on itse myös osallistunut useampaan tutkimukseen, joissa päivänvalon määrällä ei ole löydetty yhteyttä unihäiriöihin. Esim. tämä tutkimus, jonka päätelmissä yhteyttä leveysasteiden (eli päivänvalon määrän) kanssa ei löydetty.
The latitude of the permanent place of residence was not significantly associated with SAD, symptoms of insomnia, duration of sleep or the use of hypnotics. This was true both for the whole sample as well as different study months studied separately.

Samaisessa tutkimuksessa löydettiin kuitenkin yhteys sen välillä, että iltavirkut asuivat useammin kaupungeissa kun taas aamuvirkut maaseudulla.

Mitä pysyvä kesäaika ja talviaika tarkoittavat?

Euroopan unioni on komission puheenjohtajan antaman haastattelun mukaan siirtymässä pysyvään kesäaikaan. Tämä on yksi syy sille, miksi OtaKantaa- kyselyssä kysellään mielipiteitä muiden maiden aikavyöhykkeistä koska se vaikuttaa maiden väliseen aikaeroon.

Sami Köykkä on tehnyt ansioikkaan kaaviokuvan siitä, miten päivänvalon määrä Helsingissä vaihtelisi riippuen siitä, kumpi aika valittaisiin pysyväksi ajaksi.

Pysyvä kesäaika tarkoittaa useimmille päivätyötä tekeville henkilöille sitä, että heillä olisi mahdollisuus ulkoilla töiden jälkeen päivänvalossa suurin osa vuodesta. Suomessa, riippuen tilastosta, katsotaan kaamosmasennuksen vaivaavan noin 1 – 11% väestöstä ja jonkinlaista kaamosoireilua on tilastoitu olevan jopa 30%:lla väestöstä. Kaamosmasennuksen käypähoitona käytetään kirkasvalohoitoa aamulla, ulkoilua päivänvalossa sekä riittävää d-vitamiiniannosta. Valohoidosta koetaan olevan hyötyä, mutta ainakin pub.medin tietokannasta löytyvien tutkimusten abstraktit viittaisivat siihen, että valohoidon vaikutusta on vaikea tieteellisesti todentaa, koska kaksoissokkotutkimusten tekeminen siitä on mahdotonta.

Sensijaan liikunnan vaikutuksesta kansanterveyteen hyötyvät kaikki, samoin kuin riittävästä D- vitamiinin saamisesta. Erityisesti lasten kohdalla (tutkimus ei avoimesti saatavilla) pimeällä on myös selkeästi ulkoliikuntaa vähentävä vaikutus.

LAPS SUOMEN -tutkimuksessa 9–12-vuotiaiden lasten keskimääräinen koulumatkan
pituus oli noin 2,5 kilometriä. Heistä 29 prosentilla koulumatka oli yli kaksi kilometriä
ja 13 prosentilla alle kilometrin. Kouluun liikkui aktiivisella tavalla talvisin
58 prosenttia ja muina vuodenaikoina 77 prosenttia lapsista. Kuitenkaan tyttöjen
ja poikien välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Liikuntaharrastuksiin kuljettiin yleisimmin autokyydillä. Kokonaisliikuntamäärä oli 9–12-vuotiailla noin kaksi tuntia
syksyllä ja talvella, kun taas kesällä liikuntamäärä nousi puolituntia. Kevääseen
nähden ero oli vielä suurempi, sillä silloin lapset liikkuivat 2 tuntia 46 minuuttia.
(Nupponen ym. 2010, 129–130, 164.)

Sitaatti otettu tutkimuksesta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus 2016, Joensuu Hanna ja Tuomola Essi-Mari.

Valtion liikuntaneuvoston kanta asiaan on, että pysyvään kesäaikaan siirtyminen olisi kansanterveyden kannalta parempi kuin pysyvä talviaika. Mikäli Suomi siirtyisi pysyvään talviaikaan, menetettäisiin vuositasolla ainakin 70 tuntia valoisaa ulkoiluaikaa. Myös Liikenneturva on ottanut kantaa siihen, että auringonlaskun aikaan liikennettä on enemmän, jolloin valoisuudesta iltaisin (eli pysyvästä kesäajasta) olisi todennäköisesti liikenneturvan kannalta hyötyä ja laskenut pysyvän talviajan vaikutuksen olevan vuodessa noin 400 onnettomuutta lisää.
Uni on in

Omassa somessani muutama huonosti nukkuva / uniongelmainen on keskusteluissa ottanut aika voimakkaasti henkilökohtaisena loukkauksena sen, että kaikki eivät allekirjoita pysyvää talviaikaa millään tavoin ”normaalina” ja toivottavana tilana. Jos uniongelmat ja huonovointisuus lisääntyvät talvella, on luonnollista pyrkiä etsimään tälle syytä. Yksi esitetty syy on aikavyöhyke. Kuten tuossa jo aiemmin totesin, tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ainakaan täysin kiistatta seiso tämän väitteen takana.

Kokemus on varmasti aito, ja oirehtiminen konkreettista. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä vähätellä ongelmaa – mulla on siitä sekä omakohtaisesti koettuna että perhepiirissä vierestä seuraten niin paljon kokemuksia, että tiedän varsin hyvin miten invalisoivaa unettomuus pahimmillaan on. Kaamosoireilu on todellista, mutta sen syy ei välttämättä ole aikavyöhyke, eikä se tule paranemaan ikuisella talviajalla, koska se vähentää entisestään päivänvalon määrää vapaa-aikana. Itse olen kallistunut pysyvän kesäajan kannalle nimenomaan, koska kaamosoireilu sekä kaamosmasennus ovat omasta ja lähipiiristä senverran tuttuja. Ulkoliikkuminen valoisaan aikaan on olennainen osa kaamosoireiden hoitoa, enkä tunne ketään joka kävisi aamulenkillä ilman lemmikkiä.

Kirkasvalolampuista on todettu olevan selkeää apua useimmille. Kahlatessani pub.mediä löysin myös paljon tutkimuksia, joissa D-vitamiinin riittävä saanti näytti helpottavan kaamosoireita. Itselläni on nyt toista kuukautta käytössä kännykkä, joka automaattisesti vähentää ruudun sinisyyttä illalla. Olen huomannut unen parantuneen merkittävästi – omalla kohdallani on helppo uskoa, että ainakin mun uniongelmissa yksi iso syy on näytöillä iltaisin vietetty aika. Pimennysverhot auttavat monia, itseäni eivät, mutta keväisin käytän unimaskia, joka jonkinverran helpottaa aamulla nukkumista ohi auringonnousun.

Unta voidaan korjata myös lääkkeillä. Joillain auttaa melatoniini, jota lievänä saa myös reseptittä. Alla aito resepti jonka zzzz- osio on naurattanut mua jo vuosia.

melatonin