Ämmät on raikas, rohkea ja raikuva verkosto, jonka kirjoittajat ovat naisia, joita ei pelota puhua vaikeista asioista pitkään.
Äänestäminen muistuttaa meitä ikävästi siitä, miten pientä meidän yksilöllinen valtamme yhteiskuntaan on. Mutta toisaalta: Näissä vaaleissa on 4 255 462 äänioikeutettua.
Jos äänestysaktiivisuus on 70%, se tarkoittaa sitä, että yli 1,2 miljoonaa ihmistä on saatu uskomaan, että he eivät ole osa joukkoa, joka merkitsee.
On ylimielistä journalistilta yrittää torjua kritiikkiä kutsumalla sitä ”ärsyyntymiseksi”. Aiheesta saa ja pitääkin suuttua.
Tyttö kiepsahtaa vaarin sylistä pois ja menee kysymään äidiltä, onko vaari sairas, kun vaarin sylissä housun lahkeen alla tuntuu jotain kovaa. Vaari yrittää kieltää mutta ei ehdi.
Äiti on viereisessä huoneessa, keittiössä, kuorii perunoita. Hän paiskaa veitsen kädestään ja harppoo vaarin huoneen ovelle: ”Hyi!”
Kokeile aineetonta videojoulukalenteria Katsomuksesta riippumatta joulukalenteri on osa useimpien jouluun valmistautumista. Mitäpä, jos tänä vuonna laskeutuisit jouluun eläytymällä päivittäin lasten elämään? Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminta on tehnyt kaikille sopivan, ihastuttavan tarinakalenterin. Videoilla lapset kertovat, mitä osallistuminen ja mahdollisuus tehdä itse, heille merkitsee. Tämä joulukalenteri sopii mainiosti koululaisille oppitunnin alkuun tai jos kaipaat kahvitauolla hyvän mielen videota….
Pysyvä kesäaika ei uhkaa unta, vaikka niin yleisesti väitetäänkin. Haastattelututkimukset aiheesta johdattelevat tutkittavia. Pysyvällä kesäajalla on kansanterveydellistä hyötyä mm. liikunnan ja onnettomuuksien vähenemisen kautta.
Kun feministi avaa suunsa havaitessaan epäkohdan, hän myös tahtomattaan rikkoo naisvihamielisten ihmisten maailmankuvaa jossa ihmisen tehtävä on olla mukava ja olla nostamatta vaikeita asioita esiin yhteisen riidattomuuden vaalimiseksi. Erityisesti yhteisen tunnelman pitäminen mukavana katsotaan naisen tehtäväksi.
Tämä selittää sen, miksi rasistit, persut, konservatiivipuolueiden setämiehet ja vanhakantaiset yritysjohtajat sekä julkkikset ovat medioissa niin äänekkäästi esittämässä halveksivia kommenttejaan ”mielensäpahoittajista” ja ”femakoista” kun feministit kommentoivat yhteiskuntamme epätasa-arvoa. Some on tehnyt meille feministeille mahdolliseksi sen, että meidän huomiomme eivät enää jää hiekkalaatikolle ja naisten saunailtoihin, vaan leviävät laajemmalle kuin koskaan ennen. Miehet ovat sukupolvien saatossa tottuneet siihen, ettei naisiin kohdistuvista epäoikeudenmukaisuuksista ja ajattelemattomuuksista seuraa kuin korkeintaan pientä ininää, joka laantuu hetkessä eikä johda seuraumuksiin. Mutta ajat eivät enää ole samat.
Lisäksi hämmästelen sitä, kenen tässä tilanteessa olisi pitänyt toimia toisin, jotta toimitusjohtaja olisi saanut pitää paikkansa? Ihmisten, jotka kertoivat, että ketään ei saa kutsua roskaksi? Vai Pihlajalinnan, joka yrittää pelastaa itsensä mainehaitalta? Yritys toivonee, että kukaan ei tulisi ajatelleeksi, että Pihlajalinnan ylevät arvot eivät ole estäneet aikanaan palkkaamasta tätä henkilöä johtavaan asemaan. Minun mielestäni ex-toimitusjohtaja, lausunnosta suuttuneet, sekä Pihlajalinna toimivat kaikki juuri niin, kuin olisi ollut ennustettavissa.
Oon aina sanonut, että jotkut ei osaa yhtään ajattella muiden mielipahaa. On hirveen tärkeetä ottaa toiset huomioon.
On raivostuttavaa, että trumpit porskuttavat, sillä toisten kurittaminen ja rankaiseminen antaa näille ihmisille valheellisen moraalisen ylemmyydentunteen, jota he tarvisevat oman egonsa kannatteluun ja josta he häpeämättömästi myös hyötyvät. Näiden ihmisten, sekä muiden vaikenemisen vuoksi, maailma on julma ja armoton toisille.
Kanssakulkijan raskas taival Jotka ovat joskus olleet vaeltamassa, tunnistavat tämän tilanteen. Taivalta on jo takana. Reppu painaa, mutta teet parhaasi, nautit matkasta ja maisemista. Olet innokas pääsemään jo seuraavan mutkan taakse. Hyvä temposi keskeytyy, kun kanssakulkijasi ilmoittaa, että hänellä on kivi kengässä ja täytyy pysähtyä. Olet ärtynyt ja mietit, tokko siellä mitään kiveä onkaan….
Kun minulle selvisi, että ammuvainaan nuotilla ei nousta laulajaksi, eikä persjalkaisia hevosia ja kaksipäätyisiä taloja piirtämällä tulla uudeksi Gallen-Kallelaksi, oli minun tyytyminen kolmanteen haaveeseeni: virkamieheksi. Hyvin suunniteltu ura katkesi kuin kanan lento On monen tekijän summa, että käsitin jo lapsena, miten mikään ei liiku ilman pöytiensä takana papereita siirteleviä ihmisiä. Pidin uravalintaani tästä syystä järkevänä….
Käsi sydämellä – vakituinen työ on minulle jopa arvokkaampi kuin lottovoitto. Palkka on toki tärkeä osa työtä, mutta kuitenkin vain osa koko pakettia.
